Pikaraitiotie edellyttää toimiakseen sähkönsyöttöasemia. Niitä rakennetaan yhteensä 16, Espooseen kuusi, Helsinkiin yhdeksän ja Varikolle 1. Sähkönsyöttöaseman tarkoituksena on syöttää ajojohdinjärjestelmään sähköä, jota ratikat voivat käyttää. Sähkönsyöttöaseman sisällä on erilaisia prosessisähkölaitteita, joilla sähkö muutetaan ratikalle sopivaksi.
Sähkönsyöttöasemilla liitytään paikallisen sähköverkkoyhtiön (Caruna tai Helen Sähköverkko) 20 kV:n verkkoon. 20 kV jännite muunnetaan ja tasasuunnataan 750 VDC:ksi (tasajännite), joka syötetään kahden syöttöpistekaapin kautta raitiotien ajolankaan (miinus), paluuvirta otetaan kiskoista paluuvirtakaapin kautta takaisin sähkönsyöttöasemalle (plus). Rakennuksen omiin tarpeisiin sähkö otetaan paikallisen verkkoyhtiön 400 V jakeluverkosta.
Varikon sähkönsyöttöasema on oma tilansa varikkorakennuksen sisällä, ja se palvelee normaalisti vain varikkoalueen tarpeita, mutta häiriötilanteissa voidaan syöttää sähköä myös linjalle. Varikolla ei ole erillistä 400 V liittymää, vaan rakennuksen tarvitsema sähkö tuotetaan kahdella 1600 kVA omakäyttömuuntajalla.
Raide-Jokerin sähkönsyöttöasemat ovat identtisiä keskenään. Ne ovat noin 85 m2, kameravalvottuja rakennuksia. Rakennuksen muoto on yksinkertainen, ja sen julkisivut ovat ruosteen ruskeat, umbra-patinoitua betonia ja corten-terästä. Rakennus on ilmeeltään neutraali, viimeistelty ja kaupunkikuvaan sopiva.
Allianssi on tutkinut yhdessä kaupunkien maisema-arkkitehtien ja kaavoittajien kanssa toimivat sijaintipaikat sähkönsyöttöasemille. Ne sijaitsevat tasaisin välimatkoin pitkin linjaa.
