Pikaratikkaa suunnitellaan asiakkaat edellä

Tasaisempaa ja nopeampaa kyytiä, hienommat vaunut, entistä parempaa informaatiota matkanteon tueksi ja elämyksellisyyttä arkeen.

Muun muassa tätä kaikkea on matkustaminen pikaratikalla, jollaiset alkavat kulkea Helsingin seudulla ensi vuosikymmenellä. Ensimmäinen pikaratikkalinja on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välillä kulkeva Raide-Jokeri-hankkeessa tehtävä yhteys, joka korvaa HSL:n nykyisen runkobussilinjan 550.

Pikaratikkamatka poikkeaa aiemmista joukkoliikennematkoista monellakin tapaa. Raideleveys on sama kuin Helsingin kaupunkiraitiovaunuilla, mutta vaunun koko ja keskinopeus ovat suurempia. Reitti on likipitäen sama kuin nykyisellä bussilinjalla 550, mutta välineeseen mahtuu yli kaksinkertainen määrä matkustajia bussilinjan 550 linja-autoon verrattuna.

Pikaratikka täyttää joukkoliikennejärjestelmässä sen tyhjän tilan, joka jää raskaan raideliikenteen – siis metron ja junien – sekä kevyemmän bussi- tai kaupunkiratikkaliikenteen väliin. Pikaratikat ovat tulevaisuudessa keskeinen osa HSL:n runkoverkkoa, johon kuuluvat lisäksi metro, lähijunat ja runkobussilinjoja.

Mitä pikaratikan matkustaja kaipaa?

Me Helsingin seudun liikenteessä olemme pohtineet paljonkin sitä, mitä matkustaja pikaratikkamatkalta kaipaa ja tarvitsee. Nämä tarpeet ovat ohjanneet toisaalta vaunun muotoilua ja ominaisuuksia, mutta lisäksi niillä on vaikutusta pysäkkien ja radan suunnitteluun.

Asiakasymmärrystä on kerätty asiakas- ja asiantuntijatyöpajoissa yli sadan hengen joukolta. He ovat koostuneet monipuolisesti eri joukkoliikenteen käyttäjistä: muun muassa vanhoista, nuorista, liikunta-, kuulo tai näkövammaisista ja lapsiperheistä. Lisäksi on havainnoitu raitiovaunumatkustajia ja tutkittu maailmassa jo olemassa olevia pikaraitiotiejärjestelmiä.

Eri tarpeet on kiteytetty palvelulupauksiksi, ja lupaukset on jaoteltu neljään pääluokkaan: pikaratikka auttaa pääsemään perille nopeasti ja helposti, liikenne on aina luotettavaa, liikenne on turvallista ja esteetöntä ja liikenne helpottaa arkea ja saa aikaan hyvän mielen.

Konkreettisemmalla tasolla palvelulupaukset tarkoittavat muun muassa sitä, että matkat tuntuvat nopeilta eikä matkoja tarvitse suunnitella ennakkoon, koska liikennöintiajat ovat laajat ja vuorovälit tiheät. Tai sitä, että kyytiin mahtuu ja matkustajainformaatio on aina ajan tasalla. Tai sitä, että vaunut, pysäkit ja kulkureitit ovat esteettömiä ja matkustajainformaatio kaikkien käyttäjäryhmien saavutettavissa. Tai sitä, että isoista ikkunoista näkyvät maisemat ovat harkittu osa matkustuskokemusta ja saavat aikaan elämyksellisyyden tunteen.

Helsingin seudun uuteen pikaratikkaan pääsee tutustumaan jo ennen pikaratikkaliikenteen käynnistymistä, kun uuden vaunun prototyyppi tulee koeajoihin Helsingin kantakaupungin ratikkaverkolle vuonna 2020.

Hyvää tuleviksi vuosikymmeniksi

Nyt, vuonna 2019, Helsingin seudulla ei vielä ole yhtään pikaratikkalinjaa, mutta ensi vuosikymmenen aikana asia muuttuu. Raide-Jokerin rakentamisen jälkeen edessä on muutakin: esimerkiksi Kruunusillat-hankkeessa rakennettava Helsingin keskustan ja Laajasalon välinen uusi yhteys, Vihdintien bulevardia kulkeva pikaratikka, Vantaan ratikka tai Viikin kautta Malmille kulkeva uusi pikaraitiolinja.

Koska nyt rakennetaan liikkumisratkaisuja pitkälle tuleviksi vuosikymmeniksi, suunnitelmien tulee olla huippuluokkaa. On päivänselvää, että eri matkustajien tarpeet voivat olla keskenään pahastikin ristiriitaisia. Meidän pyrkimyksenämme on kuitenkin saada aikaan sellainen pikaratikkajärjestelmä, joka toimii mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle.

Sakari Metsälampi.
Sakari Metsälampi
Kirjoittaja suunnittelee raitiovaunuliikennettä – ja tulevaisuuden pikaratikkaliikennettä – HSL:ssä.

Johannes Laitila.
Johannes Laitila
Kirjoittaja on HSL:n viestintäyhteyshenkilö tekeillä olevissa pikaratikkahankkeissa.

Näytä kaikki blogikirjoitukset

4 kommenttia “Pikaratikkaa suunnitellaan asiakkaat edellä

  1. Toivottavasti pikaratikka suunnitellaan myös siten, että sen reitti kulkee kokonaisuudessaan yhdellä B-vyöhykkeellä ettei matkustajalle synny uusia elämyksiä joutuessaan ostamaan ylimääräisiä vyöhykelippuja kesken matkan.

  2. Hei!

    Raide-Jokeri-pikaraitiotie kulkee kokonaisuudessaan B-vyöhykkeellä.

  3. Kysyn kohteliaimmin, että mitä tämä “asiakkaat edellä” näissä pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeissa tarkkaan ottaen tarkoittaa? Kysyn tätä Espoolaisen, esikaupunkilaisen autoilevan kansalaisen näkökulmasta. Sellaisen “viherpestyn” autoilijan, joka parhaansa mukaan yrittää jättää autonsa kotipihaan ja käyttää julkisia.

    Odotin “lentokenttäjunaa” kuin kuuta nousevaa. Ei enää tarttisi ajaa taksilla kentälle ja kotiin. Juna tuli. Siitä tuli joka maitolaiturilla pysähtyvä lähiliikennejuna, jolla kestää puoli tuntia Pasilasta kentälle. Kotiosoitteesta juna vie lentokentälle 50 minuutissa, siinä missä taksi 20 minuutissa. Eeeks, juna ei jatkoon, taksin käyttöni jatkuu…

    Ja odotin mielenkiinnolla mitä Länsimetro tuo. Meiltä keskisemmästä Espoosta käännettiin ennen puolessa tunnissa Hgin keskustaan menneet bussit Matinkylään. Vaihtoyhteydellä ja jäätävän hitaalla, lenkkiä Otaniemessä kiertävällä länsimetrolla yhdistetty matka-aika keskustaan liki tuplaantui: nyt menee tunti. Eeeks, ei enää ikinä bussi+metrolla kaupunkiin….

    Entä tämä Jokeri-“pikaraitiotie”? Minä aidosti kuvittelin, että rakennatte pikaraitiotien kehä I varteen, jossa se voisi korvata jokeribussit ja ajaa sellaista tasaista 70km/h kyytiä ja oikeasti olla nopeampi vaihtoehto kuin omassa autossa kehällä jurnuttaminen. No nyt tässä toimiston kulmalla Leppävaarassa en voi kuin ihmetellä, että ettehän te oikeasti voi vetää kiskoja tuohon jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen kanssa risteäville reiteille?!? Mikä “pikaraitiotie” se on, joka sukkuloi kerrostalojen välissä, jalankulkijoita varoen, 25km/h keskinopeudella? Sehän kestää yli tunnin Westendistä Itäkeskukseen? Siis oikeasti?

    Ei hyvää päivää! Onneksi nämä uudet joukkoliikennehankkeet eivät ole tähän asti omaa liikkumistani ratkaisevasti haitanneet. Kieltämättä kauhulla odotan tulevaa “Rantaradan kaupunkirataa”. Nykyisellään pääsen Tuomarilasta noin 15min vuorovälein 25 minuutissa Helsingin keskustaan. Olen ihan varma, että “kaupunkirata” tulee tuomaan sen käsittämättömän “ilon” jonka A-juna jo Leppävaara-Hki välillä tarjoaa: “Kirkkonummen junat” ajaa jatkossa pysähtymättä ohi ja “paikallisjuna” kulkee yhtä harvoin kuin junat ennen uudistusta ja joka seisakkeella pysähtyen kasvattaa matka-ajan liki tuplaksi…

    Olenkin kallistumassa siihen, että joukkoliikennehankkeet, tämä Raide-Jokeri etunenässä, on “karjalauman liikuttelua” jossa tehokkuus on teidän suunnittelupöydällä sitä, että saadaan mahdollisimman iso väkijoukko siirrettyä kokonaisuuden kannalta minimienergialla ja “keskimääräisen tehokkaasti” paikasta A paikkaan B. Onko teille tuttu termi “läpimenoaika”? Miten se joukkoliikenneväline palvelee yksittäistä kansalaista, mitä hänen henkilökohtaiselle matka-ajalleen tapahtuu? Ei minua matkalaisena kiinnosta se, mikä on jokeribussien täyttöaste. Niitä ilmestyy pysäkille aika tiuhaan ja se on hyvä. Yleensä bussiin on mahtunut tunkemalla sisään. Jokeri-bussi kulkee kohtuullisen nopeasti pysäkiltä A pysäkille B.

    Jos ja kun Raide-Jokeri taittaa saman matkan hitaammin kuin bussi-Jokeri, menettää se houkuttelevuutensa MINUN silmissäni ja voin siirtyä taksiin tai omaan autoon. On ihan neuvostoliittolainen asenne tuottaa “parannettuja” joukkoliikennepalveluita siten, että ne on “keskimäärin” tehokkaita mutta yksittäiselle kansalaiselle matkantekoa hidastavia. En olisi Raide-Jokerista tätä uskonut mutta pakko se on.

  4. Kasvavalla kaupunkiseudulla pelkät bussit eivät riitä täyttämään ihmisten liikkumistarpeita. Länsimetro ja pikaraitiotiet mahdollistavat muun muassa uusien asukkaiden muuttamisen seudulle. Tällä hetkellä linjan 550 bussiin toki mahtuu, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä että näin olisi myös vuonna 2030 kun kaupunkiseudun asukasluku on kasvanut merkittävästi. Ilman tehokasta ja kapasiteetiltaan riittävää joukkoliikenteen runkoverkkoa tämä kasvu suuntautuu olemassa olevien raideliikenteen yhteyksien varrella, mutta myös yksityisautoilun varaan tukeutuville asuinalueille. Toimivan ja luotettavan joukkoliikenteen puute voi myös ohjata kasvun muihin kaupunkeihin ja/tai pois Suomesta.

    Mitä tulee pikaraitiotien nopeuteen; Kehä I varrella linjattu raitiotie tuskin palvelisi Itäkeskuksen ja Keilaniemen väliin jäävien alueiden asukkaita tai tarjoaisi miellyttävää ympäristöä uusille asukkaille. Pikaraitiotien ympäristö sen sijaan tarjoaa mahdollisuuden kehittää kaupunkia ihmisten ehdoilla ja mittakaavassa. Joka tapauksessa Keilaniemen ja Itäkeskuksen välillä metro on nopein vaihtoehto liikkumiseen jatkossakin riippumatta pikaraitiotien linjauksesta.

    Pikaraitiotien suurimmat vahvuudet verrattuna nykyiseen bussiin ovat suuremman kapasiteetin lisäksi luotettavuus niin ruuhkassa kuin sen ulkopuolella, matkustusmukavuus ja esimerkiksi esteettömyys, Me HSL:ssä näemme myös nämä asia tavoiteltavina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.