Pikaratikkaa suunnitellaan asiakkaat edellä

Tasaisempaa ja nopeampaa kyytiä, hienommat vaunut, entistä parempaa informaatiota matkanteon tueksi ja elämyksellisyyttä arkeen.

Muun muassa tätä kaikkea on matkustaminen pikaratikalla, jollaiset alkavat kulkea Helsingin seudulla ensi vuosikymmenellä. Ensimmäinen pikaratikkalinja on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välillä kulkeva Raide-Jokeri-hankkeessa tehtävä yhteys, joka korvaa HSL:n nykyisen runkobussilinjan 550.

Pikaratikkamatka poikkeaa aiemmista joukkoliikennematkoista monellakin tapaa. Raideleveys on sama kuin Helsingin kaupunkiraitiovaunuilla, mutta vaunun koko ja keskinopeus ovat suurempia. Reitti on likipitäen sama kuin nykyisellä bussilinjalla 550, mutta välineeseen mahtuu yli kaksinkertainen määrä matkustajia bussilinjan 550 linja-autoon verrattuna.

Pikaratikka täyttää joukkoliikennejärjestelmässä sen tyhjän tilan, joka jää raskaan raideliikenteen – siis metron ja junien – sekä kevyemmän bussi- tai kaupunkiratikkaliikenteen väliin. Pikaratikat ovat tulevaisuudessa keskeinen osa HSL:n runkoverkkoa, johon kuuluvat lisäksi metro, lähijunat ja runkobussilinjoja.

Mitä pikaratikan matkustaja kaipaa?

Me Helsingin seudun liikenteessä olemme pohtineet paljonkin sitä, mitä matkustaja pikaratikkamatkalta kaipaa ja tarvitsee. Nämä tarpeet ovat ohjanneet toisaalta vaunun muotoilua ja ominaisuuksia, mutta lisäksi niillä on vaikutusta pysäkkien ja radan suunnitteluun.

Asiakasymmärrystä on kerätty asiakas- ja asiantuntijatyöpajoissa yli sadan hengen joukolta. He ovat koostuneet monipuolisesti eri joukkoliikenteen käyttäjistä: muun muassa vanhoista, nuorista, liikunta-, kuulo tai näkövammaisista ja lapsiperheistä. Lisäksi on havainnoitu raitiovaunumatkustajia ja tutkittu maailmassa jo olemassa olevia pikaraitiotiejärjestelmiä.

Eri tarpeet on kiteytetty palvelulupauksiksi, ja lupaukset on jaoteltu neljään pääluokkaan: pikaratikka auttaa pääsemään perille nopeasti ja helposti, liikenne on aina luotettavaa, liikenne on turvallista ja esteetöntä ja liikenne helpottaa arkea ja saa aikaan hyvän mielen.

Konkreettisemmalla tasolla palvelulupaukset tarkoittavat muun muassa sitä, että matkat tuntuvat nopeilta eikä matkoja tarvitse suunnitella ennakkoon, koska liikennöintiajat ovat laajat ja vuorovälit tiheät. Tai sitä, että kyytiin mahtuu ja matkustajainformaatio on aina ajan tasalla. Tai sitä, että vaunut, pysäkit ja kulkureitit ovat esteettömiä ja matkustajainformaatio kaikkien käyttäjäryhmien saavutettavissa. Tai sitä, että isoista ikkunoista näkyvät maisemat ovat harkittu osa matkustuskokemusta ja saavat aikaan elämyksellisyyden tunteen.

Helsingin seudun uuteen pikaratikkaan pääsee tutustumaan jo ennen pikaratikkaliikenteen käynnistymistä, kun uuden vaunun prototyyppi tulee koeajoihin Helsingin kantakaupungin ratikkaverkolle vuonna 2020.

Hyvää tuleviksi vuosikymmeniksi

Nyt, vuonna 2019, Helsingin seudulla ei vielä ole yhtään pikaratikkalinjaa, mutta ensi vuosikymmenen aikana asia muuttuu. Raide-Jokerin rakentamisen jälkeen edessä on muutakin: esimerkiksi Kruunusillat-hankkeessa rakennettava Helsingin keskustan ja Laajasalon välinen uusi yhteys, Vihdintien bulevardia kulkeva pikaratikka, Vantaan ratikka tai Viikin kautta Malmille kulkeva uusi pikaraitiolinja.

Koska nyt rakennetaan liikkumisratkaisuja pitkälle tuleviksi vuosikymmeniksi, suunnitelmien tulee olla huippuluokkaa. On päivänselvää, että eri matkustajien tarpeet voivat olla keskenään pahastikin ristiriitaisia. Meidän pyrkimyksenämme on kuitenkin saada aikaan sellainen pikaratikkajärjestelmä, joka toimii mahdollisimman hyvin mahdollisimman monelle.

Sakari Metsälampi.
Sakari Metsälampi
Kirjoittaja suunnittelee raitiovaunuliikennettä – ja tulevaisuuden pikaratikkaliikennettä – HSL:ssä.

Johannes Laitila.
Johannes Laitila
Kirjoittaja on HSL:n viestintäyhteyshenkilö tekeillä olevissa pikaratikkahankkeissa.