Allianssissa tilaajalta vaaditaan intensiivistä läsnäoloa ja muutosjoustavuutta

Tutkin opinnäytetyössäni tilaajan roolia infrahankkeen toteutusvaiheessa (TAS-vaihe) käyttäen esimerkkinä Raide-Jokeri-allianssia. Opinnäytetyössäni etsin vastausta siihen, miten tilaajan niukat resurssit saadaan hyödynnettyä allianssin toteutusvaiheessa sekä siihen, miten tilaaja hyötyy ollessaan integroitu osa projektiorganisaatiota. Tavoitteena oli löytää toimintatapoja näiden haasteiden ratkaisemiseen. Opinnäytetyön tulosten ansiosta Raide-Jokeri-allianssin tilaajaosapuolen toiminta on kehittynyt valtavasti.

Allianssimalli vaatii tilaajalta intensiivistä mukanaoloa

Allianssimallissa tilaajan rooli eroaa perinteisestä. Tilaaja on aktiivisesti mukana allianssin päivittäisessä työskentelyssä ja tiimeissä on edustajia kaikilta osapuolilta eli omistajalta, suunnittelijalta ja toteuttajalta. Raide-Jokerissa erityispiirteenä kolmen tilaajan malli: mukana ovat Espoon ja Helsingin kaupungit sekä HKL.

Allianssi on sen verran nuori hankemalli, että ei ole vakiintunutta tapaa hoitaa useamman tilaajan edustajan työnjakoa. Allianssimalli vaatii tilaajalta huomattavasti enemmän kuin perinteiset urakkamallit. Vaikka allianssissa tehdään töitä suunnittelijoiden ja tilaajien kanssa yhteistyössä, kaikkia tehtäviä ei voi jakaa palveluntuottajille vaan tilaajille jää silti aika paljon.

Perinteisissä urakoissa näkyy selkeästi raja tilaajan ja urakoitsijan välillä.
He ovat ikään kuin taisteluvastustajia, jolloin byrokratiaa ja hukkaa syntyy runsaasti
.”

Jotta allianssimalli toimii ja on hyödyllinen, vaaditaan tilaajalta intensiivistä mukanaoloa. Resurssit on hyvä suhteuttaa hankkeen kokoon.  Raide-Jokerissa työskentelee täyspäiväisesti 17 tilaajan edustajaa. Muun muassa sen vuoksi yhteiskustannukset ovat allianssissa isommat kuin esimerkiksi perinteisemmissä kaupungin hankkeissa, joissa suunnittelu ja toteutus kilpailutetaan erikseen ja tilaajan edustajat osallistuvat vain osana normaalia muuta työnkuvaansa (parhaimmillaan yli kymmenen hanketta kerrallaan yhdellä tilaajan edustajalla).

Allianssimalli maksaa, mutta rahalle saadaan vastinetta. Normaalissa hankkeessa tilaajan työstä aiheutuvat kustannukset eivät näy, koska tilaajan tehtäviä tehdään kaupunkien omana työnä. Muilla hankemalleilla toteutettaessa vastaavan kokoinen hanke olisi vaatinut vielä enemmän tilaajan panostusta. Loppupeleissä Raide-Jokerissa on tilaajalta pieni porukka hankkeen kokoon nähden.

Allianssissa toimintaa kehitetään koko ajan

Allianssissa toimintaa kehitetään koko ajan. Jos jokin toimintatapa ei toimi, työntekijöillä pitää olla valmiutta muutokseen. Allianssissa pitää pystyä katsomaan kriittisesti myös tilaajan omia prosesseja. Onko tehtävä välttämätön vai tehdäänkö jotain vain sen takia, että on niin ollut tapana tehdä?

Opinnäytetyön tutkimusvaiheen aikana Raide-Jokeri-allianssin toimintaa kehitettiin konkreettisesti seuraavasti:

  • Määriteltiin tehtävänjako tarkasti tuotannon, suunnittelun ja omistajan välillä. Aiemmin tehdyn kyselyn mukaan työnjako ei ollut selkeä.
  • Omistajaohjausryhmä (OMO) perustettiin TAS-vaiheen alkuvaiheessa. OMO on tilaajien edustajien oma tiimi, joka kokoontuu säännöllisesti käsittelemään vaihtelevan kokousrutiinin mukaisia asioita. OMOn toiminta noudattaa yhteistä linjaa, ja keskustelua käydään avoimesti hyvässä yhteishengessä. Näin tilaajan edustajien osaaminen kehittyy yli tekniikkalajirajojen. Myös kustannustietoisuus on kasvanut tilaajaorganisaatiossa.
  • Laajuusmuutosten käsittelyä kehitettiin yhdessä laajuustiimin kanssa. Laajuusmuutoksista saadaan laajempi näkemys aina, kun kaikki ovat tietoisia mahdollisista muutoksista ja niiden käsittelyn tilanteesta.

Entä mitä Raide-Jokeri-allianssissa aiotaan vielä tehdä tilaajan roolin kehittämiseksi? Jatkossa tarkoituksemme on kirkastaa omistajaohjauksen tarkoitusta ja tehdä OMOa näkyvämmäksi työmaille asti. OMOn toimintaa suunnitellaan ja kehitetään säännöllisesti ja tavoitteena on tukea toisiamme tiiminä entistä enemmän.

Hankkeen alussa kolmen tilaajaosapuolen väliset organisaatiorajat olivat selkeitä, mutta ajan kuluessa organisaatiorajoja on onnistuttu häivyttämään niissä asioissa, joissa se on mahdollista. Sen eteen on tehty paljon töitä. Tiimiytymiseen pitäisi panostaa kaikissa pitkissä hankkeissa enemmän, vaikka mukana olisi vain yksi organisaatio.

 

Mira Saarentaus
Kirjoittaja toimii Raide-Jokeri-allianssissa Espoon kaupungin hankepäällikkönä.

Saarentauksen YAMK-insinöörityö Tilaajan rooli infrahankkeen TAS-vaiheessa valmistui lokakuussa 2020. Siinä tarkasteltiin Raide-Jokeri-allianssin toteutusvaiheen kahdeksaa ensimmäistä kuukautta (06/2019–2/2020).

Työhön voi tutustua osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/348169/yamk_oppari29102020.pdf?sequence=2&isAllowed=y

2 kommenttia “Allianssissa tilaajalta vaaditaan intensiivistä läsnäoloa ja muutosjoustavuutta

  1. Kerttu Loukola sanoo:

    Tässä ei kerrottu mitään siitä, ketkä päättivät tilapäisistä liikennejärjestelyistä, joista merkittävimpiin kuuluu liikenteen lopettaminen Maaherrantiellä kolmeksi vuodeksi. Mikä elin siitä päätti, koska, millä perusteella? Säästyikö rahaa ja minkä verran? Päätös oli varsin kielteinen Viikinmäen, Pihlajiston ja Veräjälaakson kannalta. Samaan aikaan ilmeisesti päätettiin, että Pihlajiston-Viikinmäen kevyen liikenteen yhteydet Viikkiin saavat huonontua pysyvästi. Mikä demokraattinen elin tämän päätti?

    1. Raide-Jokeri vastaa käyttäjälle Kerttu LoukolaID 5648:
      Alkuperäinen kommentti käyttäjältä Kerttu Loukola: Tässä ei kerrottu mitään siitä, ketkä päättivät tilapäisistä liikennejärjestelyistä, joista merkittävimpiin kuuluu liikenteen lopettaminen Maaher...
      Vastaus:

      Hei,

      Kiitos kommentista. Maaherrantien bussiliikenteen poikkeusreitistä on keskusteltu yhdessä Raide-Jokeri-projektin, HSL:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Jotta pikaraitiotie voidaan rakentaa, ei valitettavasti ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin siirtää bussiliikenne kiertoreitille, sillä Vantaanjoen ylittävä silta on purettu ja sen tilalle rakennetaan uusi silta. Maaherrantielle tulee sepeliraidetta, jonka päällä bussit eivät voi ajaa eli ne eivät valitettavasti voi palata reitille sillan ja raiteiden valmistuttuakaan. Lisäksi Maaherrantien alla on vanha ratalaatta, jonka purkutyöt eivät onnistuisi, jos bussiliikenne kulkisi Maaherrantietä.

      Poikkeusjärjestely on valitettava, mutta välttämätön. Maaherrantien tilannetta on pohdittu paljon jo vuosina 2016–2017. (Veräjämäen Maaherrantien ympäristön asemakaavan muutoksen (nro 12440) vuorovaikutusraportti: https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/7b/7b45f3f75e62f259cbf814c494d9cf0deace4de9.pdf ja päätös kyseisen asemakaavan muuttamisesta: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2016-003580/)

      Säästöt eivät olleet pääasiallinen syy bussiliikenteen poistamiseen. Bussien oli pakko siirtyä kiertoreitille sillan purkamisen takia. Silta on uusittava pikaraitiotielle sopivaksi. Uuden raitiotiesillan rakentaminen on välttämätöntä, sillä vanha ratasilta oli huonossa kunnossa ja vaati kunnostusta tiheään. Lisätietoa bussiliikenteen siirrosta usein kysytyissä kysymyksissämme: https://raidejokeri.info/usein-kysyttya/miksi-maaherrantien-bussiliikenne-siirtyy-kiertoreitille-maaliskuussa-2021/.

      Jalankulun ja pyöräilyn reiteistä on päätetty katusuunnitelmien yhteydessä. Katusuunnitelmat on laadittu Helsingin kaupungin prosessin mukaisesti ja ne on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa helmikuussa 2019.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.