Varikko on elintärkeä osa pikaraitiotien toimintaa

Rakennamme Raide-Jokeri-projektissa noin 25 kilometriä uutta raitiotielinjaa täysin uusille alueille Helsingissä ja Espoossa. Itse raitiotielinjan lisäksi rakennamme myös useita rakennuksia. Suurin osa näistä rakennuksista on linjan varrelle rakentuvia sähkönsyöttöasemia, mutta linjan toiseen päähän, Itä-Helsingin Roihupeltoon on noussut hankkeen isoin rakennus: varikko. Varikko on kotipesä, jossa linjan vaunut nukkuvat, siistiytyvät ja valmistautuvat uusiin koitoksiin. Raitiotielinjasta ei ole mitään hyötyä ilman varikkoa.

Raide-Jokerin varikko on rakennettu Roihupeltoon tontille, jossa aiemmin sijaitsi bussivarikko. Tilat olivat ajan myötä käyneet toiminnalle turhan suuriksi ja epäkäytännöllisiksi, joten busseille päätettiin rakentaa tarkoituksenmukainen uusi varikko ja luovuttaa iso tontti raitiovaunujen käyttöön.

Vaunuvarikon on valmistuttava hyvissä ajoin, jotta se voi vastaanottaa kaikki uudelle linjalle liikennöimään saapuvat vaunut. Vaunujen sarjatuotannon ollessa käynnissä, niitä saapuu varikolle noin kolmen viikon välein. Jokainen vaunu katsastetaan ja testataan varikon raiteistolla ennen kuin vaunuilla voi lähteä ajamaan linjalle muun liikenteen sekaan. Varikko valmistuu aikataulun mukaisesti kesällä 2022 ja on näin valmiina vastaanottamaan ensimmäiset, heinäkuussa varikolle saapuvat vaunut. Varikon säilytyshallissa on paikka jokaiselle Raide-Jokerin linjalle tilatulle 29 vaunulle.

Varikon säilytyshallissa on paikka 29:lle raitiovaunulle. Kuva: Arkkitehtityöhuone APRT.

Liikennöinnin alettua Raide-Jokerin varikolla tehdään päivittäin niin sanottu vuorokausihuolto kaikille liikenteessä olleille vaunuille. Vuorokausihuolto sisältää peruspuhdistuksen ja tarkistuksen lisäksi lasinpesunesteiden ja hiekoitussäiliöiden täytöt sekä tarvittaessa vaunun ulkopesun. Vaunut pestään samankaltaisella pesulinjalla kuin autot autopesuloissa.

Vuorokausihuollon ja säilytyspaikkojen lisäksi varikolla on kolme raskashuoltopaikkaa sekä sorviraide. Sorviraiteella vaunujen pyöräkerrat sorvataan suunnitelmallisin väliajoin, jotta kuluma pysyy toleranssien mukaisena ja pyörät rullaavat tasaisesti. Joskus esimerkiksi syksyisillä lehtikeleillä vaunu saattaa liukua kiskoilla pyörät lukossa, jolloin hankaus voi synnyttää pyöriin tasaisia pintoja. Näitä ammattilaiset kutsuvat loviksi ja niitä sorvataan tarpeen mukaan. Lovipyörillä ajaminen kuluttaa sekä raiteita että vaunua, joten tällaisista vioista halutaan päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Onneksi nykyajan raitiovaunuissakin on luistonesto, joten lovipyörät ovat käyneet harvinaisiksi.

Sorviraiteen lisäksi olevilla kolmella raskashuoltopaikalla tehdään pääosin vaunujen suunnitelmanmukaisia huoltoja. Niillä voidaan myös korjata mahdollisia liikenteessä syntyviä vikoja tai kolareissa syntyneitä vaurioita. Pikaraitiotien linja kulkee pääosin omalla väylällään ja pääkaupunkiseudulla ollaan totuttu raitiovaunuihin, joten yhteentörmäyksiä on arvioitu tapahtuvan vähemmän kuin kantakaupungin liikenteessä. Suunniteltuja huoltotoimenpiteitä varten raskashuoltopaikoilla on lattiatason lisäksi huoltomontut, joista pääsee työskentelemään vaunun alapuolelle, sekä ylähuoltotasot, joilta pääsee vaunujen katolle.

Raskashuoltopaikalla vaunuja voidaan huoltaa sekä ylä- että alapuolelta. Kuva: Arkkitehtityöhuone APRT

Vaunuille varattujen tilojen lisäksi varikolla on merkittävä määrä erilaisia teknisiä tiloja sekä sosiaali- ja toimistotilaa. Useista pyynnöistä huolimatta varikolle ei päädytty toteuttamaan saunaosastoa kuntosaleineen. Rakennuksen lisäksi varikkoon kuuluu laaja ratapiha-alue, jolla on raiteita yli kaksi kilometriä. Ulospäin varikko näyttääkin melkein enemmän hiljaiselta ratapihalta kuin elämää kuhisevalta korjaamolta. Ei pidä antaa ulkonäön hämätä. Ilman varikkoa ja siellä tehtäviä toimenpiteitä, loppuisi liikennöinti pikaraitiotiellä lyhyeen. Varikko on vaunujen koti, joka pitää huolta omistaan vuorokauden ympäri.

Varikon tontti joulukuussa 2021. Taka-alalla varikkorakennus, vasemmalta lukien säilytys-, huolto- ja pesuhalli.

 


Lotta Koski-Lammi
Kirjoittaja on ollut mukana Raide-Jokeri-projektissa vuodesta 2017 asti. Tällä hetkellä hän vastaa varikon omistajaohjauksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.