Raide-Jokerilla toteutettiin talven aikana opinnäytetyötutkimus peruutuspiippauksen korvaamisesta kohinahälyttimellä. Tulosten perusteella kohina aiheuttaa selvästi vähemmän meluhaittoja ja -stressiä lähiympäristön asukkaille ja työmaan työntekijöille.
Melusaaste on tutkitusti terveydelle haitallista, ja peruutuspiippausääni on varsinkin lähietäisyydellä läpitunkevan voimakas. Rakentaminen keskellä kaupunkeja lisääntyy, ja siksi esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus ja kaupungit ohjeistavat kehittämään raitiotiehankkeiden melunhallintaa.
– Haluamme vähentää lähialueen asukkaiden kokemaa meluhaittaa kaikin keinoin erityisesti yötöiden aikana, toteaa Raide-Jokerin ympäristöasiantuntija Niina Salojärvi HKL:stä. – Tiiviissä kaupunkiympäristössä on päiväkotien ja koulujen kaltaisia herkkiä kohteita, mutta kaikenikäisten kaupunkilaisten hyvinvointi on meille yhtä tärkeää.
Raide-Jokerilla halutaan kiinnittää huomioida myös työntekijöiden jaksamiseen. – Jatkuvaan piippausääneen turtuu, mutta silti melu nostaa stressitasoja, toteaa Raide-Jokerin turvallisuuspäällikkö Marko Salomäki. Äänihäiriöstä voi olla haittaa myös luonnolle. – Varsinkin keväällä ja kesällä lintujen ja muiden eläinten pesimäaikaan melukuormitus pitäisi minimoida myös ympäristölle.
Kohinahälyttimen ääni häiritsee piippausta vähemmän
Mikko Kastinen tuli Sitowiselle työharjoitteluun Metropolia Ammattikorkeakoulun opintojen aikana ja jatkoi opinnäytetyön tekemiseen, jonka aihe järjestyi Raide-Jokerilta. – Raide-Jokerilla haluttiin tutkia tarkemmin, mitä hyötyjä peruutuspiippausäänen korvaamisesta kohinahälyttimellä olisi, Kastinen sanoo. Molemmille hälytintyypeille, piippaukselle ja kohinalle, tehtiin äänitehotasomittauksia ja julkisivuäänieristävyyslaskenta. Lisäksi työ sisälsi kyselyn työmaalla työskenteleville. – Kysyimme kokemuksista peruutushälytysäänien turvallisuudesta.
Tulosten mukaan molempien peruutushälyttimien äänet täyttävät liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaatimuksen: äänet ovat jaksottaisia, ja niiden äänipainetaso on ajoneuvon takana seitsemän metrin päässä 75 desibeliä. Piippaus tuotti kuitenkin sisätiloihin häiritseviä kapeakaistaisia ääniä kaikissa testatuissa julkisivukohteissa. – Kohina aiheutti meluhaittoja selvästi vähemmän, joten myös valituksia melusta tulee kohinahälyttimiä käytettäessä harvemmin.
Kohina on ihmiskorvan helpompi paikantaa
Kapeakaistainen peruutuspiippaus koetaan yleisesti ärsyttävämpänä kuin laajakaistainen kohina. Koska kohinaäänilähteessä on mukana tuhansia eri taajuuksia, se erottuu hyvin kaupungin muista häiriöäänistä, kuten liikenteen hälystä.
– Laajakaistaisen äänen tulosuunnan paikantaminenkin on ihmiskorvalle helpompaa, Salomäki korostaa. Sammakon kurnutusta tai kosken pauhua muistuttava kohina havahduttaa huomaamaan peruuttavan ajoneuvon. – Sen sijaan piippausääni tuntuu kuuluvan kaikkialta, jos useita työkoneita peruuttaa yhtä aikaa.
Kohinahälytyksen suurimpia hyötyjä on, että se kuuluu parhaiten siellä missä pitää, ajoneuvon takana. – Sen sijaan piippaus kuuluu voimakkaana myös ajoneuvon edessä ja sivuilla, jossa se on pelkkää häiriöääntä, Salomäki sanoo. Kohina ei ole häiritsevä ääni enää 20 metrin päässä, jossa piippaus on edelleen voimakasta. – Siksi meluesteetkin toimivat kohinaäänen kanssa paremmin.
Kohinaääntä suositellaan pääkaupunkiseudun raitiotiehankkeissa
Raide-Jokeri-allianssissa meluasiantuntijana toimiva Anne Kangasaho pitää tärkeänä, että Raide-Jokerin kaltaiset suuret yhteiskunnalliset hankkeet kehittävät alaa ja etsivät keinoja vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. – Tämäkin tutkimus on Raide-Jokerilta selvä kädenojennus ja osoitus halusta puuttua itse äänilähteisiin, ei vain torjua melua rakenteellisin keinoin.
Kohinaäänilähteen käyttöönotto on työkoneissa helppoa ja edullista. Tuore tutkimus vaikuttaakin jo tulevan kesän työmaakäytäntöihin. – Raide-Jokerilla suositellaan kohinaäänen käyttöä, vaikka siihen ei velvoiteta sopimusteknisistä syistä, Salomäki sanoo. Kohinan käytöstä neuvotellaan esimerkiksi valmisbetonitoimittajien kanssa, mikä edistää häiriöttömiä työmaatoimituksia jo tänä kesänä.
Myös HKL pitää tutkimustuloksia erittäin mielenkiintoisina. – Kohinaääni on hyvä keino vähentää kaupunkilaisille ja työntekijöille aiheutuvia meluhaittoja, ja aiomme hyödyntää näitä tuloksia, kun teemme päätöksiä kohinahälyttimen käytöstä tulevissa rakennushankkeissa, Salojärvi sanoo. Kohinaäänilähteen käyttöä harkitaan esimerkiksi Kruunusilloissa.
Juttu on julkaistu ensimmäiseksi Sitowisen verkkosivuilla.