Raide-Jokeri muuttaa äänimaisemaa

Raide-Jokerin liikennemeluselvityksessä selvitettiin melumallinnuksen keinoin pikaraitiotieliikenteen vaikutuksia liikennemelun määrään tulevaisuudessa. Selvityksessä arvioitiin myös meluseinien tarve uuden raitiotielinjan varrella. Pikaraitiotieliikenne tulee monin paikoin osaksi vilkkaasti liikennöityjä katuja, minkä vuoksi pikaratikka ei merkittävästi lisää liikennemelun määrää.

Melumallinnuksessa huomioidaan myötätuulivaikutus

Liikennemeluselvityksessä kartoitimme nimenomaan raitiotieliikenteestä tulevaa, ilmassa kantautuvaa ääntä.

Teimme liikennemeluselvityksen Raide-Jokerin linjan varrelta melumallinnusta hyödyntäen. Käytännössä mallintamista tehdään lataamalla melumalliin 3D-kartta-aineistot, jonka jälkeen alueesta tehdään maastomalli tietokoneella. Yli kilometrin säteelle raitiotielinjasta ulottuva akustinen melumalli sisältää kaikki rakennukset, tiemelulähteet, junaradat ja maastonmuodot akustisine ominaisuuksineen.

Melun leviämistä mallinnetaan tiestä ja radasta eri melunlaskentapisteisiin, jotka sijaitsevat melunlähteen ja maaston välissä. Mallinnuksen lähtötiedot perustuvat kunkin alueen liikennemääriin sekä tie- ja rataliikenteestä aiemmin tehtyihin melupäästömittauksiin. Melumallinnuksessa on äänen leviämisen kannalta suotuisat, eli niin sanotut myötätuuliolosuhteet joka suuntaan. Eli mallinnettu melutilanne ei ole jatkuvasti vallitseva tilanne, vaan erityisesti etäämmällä melutaso on usein merkittävästi pienempi.

Värikäs tietokonemallikuva, joka esittää melumallinnusta Espoon Kurkijoenpuistosta. Kuvassa on esitetty mallinnetut desibelialueet eri värein.
Kuva melumallinnuksesta. Melulaskennan tuloksena saadut keskiäänitasoalueet esitetään melukartoilla 5 dB:n portain vaihtuvina värialueina.

Ratikan äänen määrään vaikuttaa moni asia

Pikaratikan vaunut on melumallinnuksessa mallinnettu 45-metrisiksi, vaikka ainakin aluksi pikaratikka aloittaa liikennöintinsä 34,5-metrisillä vaunuilla. Vaunujen mittaa on mahdollista pidentää tarvittaessa.

Pikaratikan liikennöidessä ilmassa kantautuvaa ääntä eli ilmaääntä on esimerkiksi ratikan vaihde- ja risteyskolinat sekä kaarrekirskunta. Koska esimerkiksi kaarrekirskunnan tuottamaa melua ei ole voitu vielä mitata pikaratikan Artic XL -vaunulla, mittaamiseen on käytetty Helsingin kantakaupungissa liikennöitävien Artic-vaunuista lähtevää ääntä. Meluvaikutuksia arvioitaessa on oletettu, että myös uusien vaunujen pyörien voitelujärjestelmä pitää huolen, etteivät äänet kaarteissa ole korkeataajuista kirskuntaa. Ääni on enemmänkin vähemmän kiusalliseksi koettua matalataajuista jyrinää.

Meluselvityksessä huomioitiin myös vaihteleva radan päällysrakenne. Pikaratikan liikkumisesta kuuluu erilainen ääni esimerkiksi nurmi- tai sepelipäällysteisellä radalla.  Tuoreimmassa selvityksessä tarkennettiin aiempiin liikennemeluselvityksiin verrattuna muun muassa raitiotieliikenteen ajonopeuksia ja pysähdyksiä. Mahdollista pikaraitiotieliikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa pyritään ehkäisemään esimerkiksi vaihteiden sijoittelulla ja käyttämällä hiljaisempia syväuraisia vaihteita, eli paikkoja, joissa ratikka vaihtaa raiteelta toiselle.

Ääntä torjutaan tarvittaessa meluseinin

Pikaratikka kulkee lähes koko linjansa matkalta jo valmiiksi vilkasliikenteisten katujen yhteydessä, minkä vuoksi raitiotieliikenteestä tuleva ääni ei merkittävästi vaikuta liikennemelun tasoon. Poikkeuksia tästä ovat Helsingissä sijaitseva Maaherrantie sekä Kurkijoentie ja Kurkijoenpuisto Espoossa. Kurkijoentiellä ja Maaherrantien itäpäässä kokonaismelutilanteen on mallinnettu kasvavan vähintään kaksi desibeliä. Sen vuoksi kaduille on rakennettu meluseinät vaimentamaan pikaraitiotieliikenteestä kuuluvaa ääntä. Ihminen pystyy aistimaan noin kahden tai kolmen desibelin muutoksen ympäristönsä äänissä. Asiaa voisi verrata esimerkiksi lämpötilan muuttumiseen. Yhden asteen eroa on vaikea havaita, mutta viiden asteen muutoksen huomaa jo selkeästi.

Pikaraitiovaunuliikenteen myötä alueiden keskiäänitaso ei välttämättä merkittävästi muutu, mutta alueen äänimaisema muuttuu. Pikaratikka tuo mukanaan uuden äänielementin kaupunkiympäristöön.

Helsingin kaupungin vuonna 2017 toteuttamassa meluun ja sen kokemiseen liittyvän Miltä sinun Helsinkisi kuulostaa? -asukaskyselyn tulosten mukaan alueilla, joille raitiovaunuliikenteen ääni kuuluu, yli puolet vastaajista ei kokenut raitiovaunuliikenteen melua häiritseväksi.

Espoon Kurkijoentielle on rakennettu meluseiniä torjumaan pikaraitiovaunuliikenteestä aiheutuvaa ääntä.

Tuloksia seurataan tulevaisuudessa

Pikaraitiotieliikenteen käynnistyttyä liikennemelusta tehdään uusia mittauksia, joiden perusteella voidaan todeta, toteutuvatko melumallinnuksessa arvioidut riskit. Saatuja tuloksia voidaan verrata myös vuonna 2018 tehtyihin liikennemelumittauksiin, jolloin pystytään todentamaan, miten melutilanne ja ääniympäristö ovat muuttuneet pikaratikan myötä.

 

Lisää tietoa liikennemelusta:

Raide-Jokerin liikennemeluselvitys (pdf)

Liikennemeluselvityksen melukartat

Liikennemelu Helsingissä (linkki ohjautuu Helsingin kaupungin sivuille)

Liikennemelu Espoossa (linkki ohjautuu Espoon kaupungin sivuille)

 


Jarno Kokkonen
Kirjoittaja toimii meluasiantuntijana Raide-Jokeri-allianssissa.


Olli Kontkanen
Kirjoittaja toimii meluasiantuntijana Raide-Jokeri-allianssissa.

Yksi kommentti “Raide-Jokeri muuttaa äänimaisemaa

  1. Nimetön sanoo:

    Järjetön yläreunasta lasinen melueste jonka vaihdoitte reilu vuosi sitten Varikkotielle Puotinharjuun kylvää edelleen kuolemaa (lintujen törmäyksiä). Kuinka kauan tilanteen korjaaminen kestää?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.