Raide-Jokerin liikennemeluselvityksessä selvitettiin melumallinnuksen keinoin pikaraitiotieliikenteen vaikutuksia liikennemelun määrään tulevaisuudessa. Selvityksessä arvioitiin myös meluseinien tarve uuden raitiotielinjan varrella. Pikaraitiotieliikenne tulee monin paikoin osaksi vilkkaasti liikennöityjä katuja, minkä vuoksi pikaratikka ei merkittävästi lisää liikennemelun määrää.
Melumallinnuksessa huomioidaan myötätuulivaikutus
Liikennemeluselvityksessä kartoitimme nimenomaan raitiotieliikenteestä tulevaa, ilmassa kantautuvaa ääntä.
Teimme liikennemeluselvityksen Raide-Jokerin linjan varrelta melumallinnusta hyödyntäen. Käytännössä mallintamista tehdään lataamalla melumalliin 3D-kartta-aineistot, jonka jälkeen alueesta tehdään maastomalli tietokoneella. Yli kilometrin säteelle raitiotielinjasta ulottuva akustinen melumalli sisältää kaikki rakennukset, tiemelulähteet, junaradat ja maastonmuodot akustisine ominaisuuksineen.
Melun leviämistä mallinnetaan tiestä ja radasta eri melunlaskentapisteisiin, jotka sijaitsevat melunlähteen ja maaston välissä. Mallinnuksen lähtötiedot perustuvat kunkin alueen liikennemääriin sekä tie- ja rataliikenteestä aiemmin tehtyihin melupäästömittauksiin. Melumallinnuksessa on äänen leviämisen kannalta suotuisat, eli niin sanotut myötätuuliolosuhteet joka suuntaan. Eli mallinnettu melutilanne ei ole jatkuvasti vallitseva tilanne, vaan erityisesti etäämmällä melutaso on usein merkittävästi pienempi.
Ratikan äänen määrään vaikuttaa moni asia
Pikaratikan vaunut on melumallinnuksessa mallinnettu 45-metrisiksi, vaikka ainakin aluksi pikaratikka aloittaa liikennöintinsä 34,5-metrisillä vaunuilla. Vaunujen mittaa on mahdollista pidentää tarvittaessa.
Pikaratikan liikennöidessä ilmassa kantautuvaa ääntä eli ilmaääntä on esimerkiksi ratikan vaihde- ja risteyskolinat sekä kaarrekirskunta. Koska esimerkiksi kaarrekirskunnan tuottamaa melua ei ole voitu vielä mitata pikaratikan Artic XL -vaunulla, mittaamiseen on käytetty Helsingin kantakaupungissa liikennöitävien Artic-vaunuista lähtevää ääntä. Meluvaikutuksia arvioitaessa on oletettu, että myös uusien vaunujen pyörien voitelujärjestelmä pitää huolen, etteivät äänet kaarteissa ole korkeataajuista kirskuntaa. Ääni on enemmänkin vähemmän kiusalliseksi koettua matalataajuista jyrinää.
Meluselvityksessä huomioitiin myös vaihteleva radan päällysrakenne. Pikaratikan liikkumisesta kuuluu erilainen ääni esimerkiksi nurmi- tai sepelipäällysteisellä radalla. Tuoreimmassa selvityksessä tarkennettiin aiempiin liikennemeluselvityksiin verrattuna muun muassa raitiotieliikenteen ajonopeuksia ja pysähdyksiä. Mahdollista pikaraitiotieliikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa pyritään ehkäisemään esimerkiksi vaihteiden sijoittelulla ja käyttämällä hiljaisempia syväuraisia vaihteita, eli paikkoja, joissa ratikka vaihtaa raiteelta toiselle.
Ääntä torjutaan tarvittaessa meluseinin
Pikaratikka kulkee lähes koko linjansa matkalta jo valmiiksi vilkasliikenteisten katujen yhteydessä, minkä vuoksi raitiotieliikenteestä tuleva ääni ei merkittävästi vaikuta liikennemelun tasoon. Poikkeuksia tästä ovat Helsingissä sijaitseva Maaherrantie sekä Kurkijoentie ja Kurkijoenpuisto Espoossa. Kurkijoentiellä ja Maaherrantien itäpäässä kokonaismelutilanteen on mallinnettu kasvavan vähintään kaksi desibeliä. Sen vuoksi kaduille on rakennettu meluseinät vaimentamaan pikaraitiotieliikenteestä kuuluvaa ääntä. Ihminen pystyy aistimaan noin kahden tai kolmen desibelin muutoksen ympäristönsä äänissä. Asiaa voisi verrata esimerkiksi lämpötilan muuttumiseen. Yhden asteen eroa on vaikea havaita, mutta viiden asteen muutoksen huomaa jo selkeästi.
Pikaraitiovaunuliikenteen myötä alueiden keskiäänitaso ei välttämättä merkittävästi muutu, mutta alueen äänimaisema muuttuu. Pikaratikka tuo mukanaan uuden äänielementin kaupunkiympäristöön.
Helsingin kaupungin vuonna 2017 toteuttamassa meluun ja sen kokemiseen liittyvän Miltä sinun Helsinkisi kuulostaa? -asukaskyselyn tulosten mukaan alueilla, joille raitiovaunuliikenteen ääni kuuluu, yli puolet vastaajista ei kokenut raitiovaunuliikenteen melua häiritseväksi.
Tuloksia seurataan tulevaisuudessa
Pikaraitiotieliikenteen käynnistyttyä liikennemelusta tehdään uusia mittauksia, joiden perusteella voidaan todeta, toteutuvatko melumallinnuksessa arvioidut riskit. Saatuja tuloksia voidaan verrata myös vuonna 2018 tehtyihin liikennemelumittauksiin, jolloin pystytään todentamaan, miten melutilanne ja ääniympäristö ovat muuttuneet pikaratikan myötä.
Lisää tietoa liikennemelusta:
Raide-Jokerin liikennemeluselvitys (pdf)
Liikennemeluselvityksen melukartat
Liikennemelu Helsingissä (linkki ohjautuu Helsingin kaupungin sivuille)
Liikennemelu Espoossa (linkki ohjautuu Espoon kaupungin sivuille)
Jarno Kokkonen
Kirjoittaja toimii meluasiantuntijana Raide-Jokeri-allianssissa.
Olli Kontkanen
Kirjoittaja toimii meluasiantuntijana Raide-Jokeri-allianssissa.
Järjetön yläreunasta lasinen melueste jonka vaihdoitte reilu vuosi sitten Varikkotielle Puotinharjuun kylvää edelleen kuolemaa (lintujen törmäyksiä). Kuinka kauan tilanteen korjaaminen kestää?
Koeajossa on melkoinen kirskunta juuri tuossa kuvassa olevassa Kurkijoentien mutkassa!
Uusilla kiskoilla vaunun kulku voi aiheuttaa jonkin verran kirskumista, mutta tämän pitäisi helpottaa, kun kiskot hieman kuluvat. Koeajojen alussa on ajettu samalla vaunulla koko ajan, ja sitä on testattu ennen koeajoja jo kantakaupungissa. Nyt testeissä on mukana aivan uusia vaunuja, joilla ei ole vielä ajettu juuri lainkaan. Vanhimmassa vaunussa kiskopyörä on jo mukautuneempi ja kirskuu vähemmän, kun taas uusilla vaunuilla ajaessa voi aiheutua enemmän kirskuntaa. Tämänkin osalta asia siis helpottanee kun ajokilometrejä kertyy. Kiskoja voidaan myös rasvata kirskunnan vähentämiseksi.
Toivotaan niin. Nyt meteli on kuin metallipajalla asuisi.
Viikissä Maaherrantien mutkassa aivan järjetön kirskunta kyllä. Aikaisemmin täysin hiljainen talo Viikinportissa, kirskunta on nyt ainut sisälle kuuluva ääni. Onpa kiva etenkin näin yöaikaan!
Voisitteko tehdä asialle jotain, kiitos?
Pakilantiellä Pirjontien ja Tammionkujan välisellä suoralla raitiovaunu klonksuttaa kuin vanhan ajan juna. Ääni kuuluu sisään yötä myöten vaikka ikkunat ovat kiinni koe- ja opetusajojen aikana. Koska pyöräpareja on paljon vaikuttaa ääni kuin kaukaiselta tykkitulelta. Äänen rytmiikka erityisesti häiritsee. Pirjontien kaarrekirskunta ei kuulu tänne asti. Eikö kiskoja hiota, jotta raiteiden liitoskohtien kohdilla ei olisi epätasaisuutta?
Espoon Leppävaarassa, Albergan esplanadilla on hirveä ratikan KIRSKUNTA, joka kuuluu asuntoihin
n. 6 min välein.
Asunnoissa joissa on venttiilit suoraan ulos eikä ole juuri mitään äänieristeitä niin äänet kuuluu vielä pahemmin sisälle,todella häiritsevää!!
Mitä asialle aiotaan tehdä?
Auttaako asiaa se, että ratikka ajaisi asuintalojen osuuden TODELLA HITAASTI?
Järjetön meteli Viikissä tuossa mutkassa. Metallinen kirskunta joka kerta ja se kuuluu sisälle, vaikka ovet tai ikkunat eivät olisi auki! Eikä voi pitää ikkunoita auki, ei olla parvekkeella.
Asunnon myynti on tullut mieleen, tosin kuka tätä ostaisi kun metelin huomaa jokainen???
Kansalaisaloitettahan tässä on alettava tekemään, sillä tietääkseni tännekin on näitä ratikkalinjoja tulossa lisää?
Tehkää asialle jotain!!!!!!
Samaa mieltä, kansalaisaloite!
Nyt on mokattu ja pahasti. Välinpitämätöntä, osaamatonta toimintaa, jossa radan varressa asuvat ihmiset on SIIVUUTETTU TÄYSIN!
Liian monta sopankeittäjää asiassa: HSL, Kaupunkiliikenne, allianssi, päättäjät, kaupunginvaltuutetut, sijoittajat.
Leppävaarassa taas
11 päivää putkeen hillitöntä korkeataajuista KIRSKUNTAA ja ratikan liikennevalot kilkattaa niin, ettei ikkunoita voi pitää auki. Kuljettajat yrittävät vissiin pysyä aikatauluissa, jolloin EI OLE MITÄÄN VÄLIÄ miten kaarteet ajetaan ja suorilla KIIHDYTETÄÄN asuinalueilla, jolloin ukkosenomainen ääni voimistuu ja kuuluu sisälle asti. Stressitasot aivan tapissa!!!
Tätä kirskuntaa on nyt kuunneltu jo yli vuosi. Asukkaiden vastalauseita ei noteerattu suunnitteluvaiheessa mitenkään. Kiskot metelöivät vielä kahden maissa yöllä pitäen lähiseudun hereillä. Saataisiinkohan päättäjät tästä vastuuseen mitenkään?