Maailman suurkaupungit kamppailevat ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun kanssa. Suomessa haasteisiin vastataan pikaraitiotieverkostolla, jonka ensimmäisen osuuden, Raide-Jokerin, rakentaminen alkaa vuonna 2019.
Syyskuussa julkistettu Helsingin kaupunkistrategia ottaa ilmastonmuutoksen torjunnan vakavammin kuin moni valtio. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Aiemmasta tavoitevuodesta 2050 höylättiin uuden strategian myötä 15 vuotta pois.
Kaupunkien toimijuuden noususta suhteessa valtioon on puhuttu jo tovi. Aika näyttää onko käsillä todella ”kaupunkien vuosisata”, kuten esimerkiksi Brookings Instituten Bruce Katz ennustaa. Pääkaupunkiseudun toiminta näyttää olevan linjassa ennustuksen kanssa – kaupungit eivät enää odottele, että valtiot toimisivat suurissa globaaleissa kysymyksissä uranuurtajina.
Helsingin hiilineutraalisuustavoite tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki vähentää päästöjään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Täydellisen hiilineutraali Helsinki ei ole silloinkaan, mutta loput 20% syntyvistä päästöistä kompensoidaan.
Matkaa tavoitteeseen riittää – spurtin ensimmäisinä 26 vuotena päästöt vähenivät 25%. Loput 55% päästöistä pitää tiristää pois alle 20 vuodessa.
Samaan aikaan Helsingin odotetaan kasvavan merkittävästi. Nopean kasvun arvion mukaan vuonna 2050 Helsinkiä asuttaa 860 000 ihmistä, siis parisataatuhatta enemmän kuin tällä hetkellä. Metropolialueelle ennustetaan kahta miljoonaa ihmistä. Asukasmäärän kasvu asettaa merkittäviä haasteita niin liikkumiselle kuin asumisellekin.
Loppuen lopuksi metropolialueen on ratkaistava – kuten monen muunkin suurkaupungin – se, miten kuluttajamäärän kasvaessa hiilidioksidipäästöt ajetaan lähelle nollaa.
Pääkaupunkiseudun ratkaisuista yksi on pikaraitiotieverkosto.
Verkostokaupunki laajentaa kantakaupunkia
Suurin osa Helsingin hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennusten lämmityksestä (56%) ja liikenteestä (24%) [Lähde: HSY, Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt 2016 – Helsinki]. Kun asumisen päästöjä vähennetään uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuutta parantamalla, puututaan liikenteen päästöihin muun muassa pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuuksia lisäämällä sekä raidejoukkoliikenteen osuutta kasvattamalla.
Helsingin yleiskaavaluonnos hahmotteleekin pääkaupunkiseudulle kattavaa pikaraitiotieverkkoa, jonka säteittäiset linjat yhdistyvät verkoksi poikittaisten linjojen avulla. Raide-Jokeri on poikittaisista linjoista ensimmäinen.
– Raideverkosto on keskeinen osa Helsingin tulevaa rakennetta. Verkoston tarkoitus on laajentaa kantakaupunkia eli kaupungin tiiveintä osaa, Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kertoo ja jatkaa:
– Kun metro, Kehärata ja tulevat kaupunkibulevardien säteittäiset raitiotiet yhdistyvät poikittaisiin linjoihin, kuten Raide-Jokeriin ja Kruunusiltoihin, alkaa askel askeleelta muodostu verkosto, joka mahdollistaa liikkumista laajemmin koko seudulla, ei pelkästään esikaupunkien ja kantakaupungin välillä.
Loppuen lopuksi raitiotieverkosto on kuitenkin vain väline. Se, syntyykö verkoston ympärille koteja, työpaikkoja ja palveluita, on toinen asia. Kaupunkistrategian toteutumisesta – siitä, tuleeko Helsingistä visionsa mukaisesti maailman toimivin kaupunki – vastaa Helsingin kaupunginkanslia.
– Meidän tavoitteena on, että raideliikenteen varteen syntyy vetovoimaista, kantakaupunkimaista kaupunkia, jonka varrella ihmiset haluavat työskennellä ja elää. Jotta tähän isoon tavoitteeseen päästään, projektoidaan Raide-Jokerin varrelle runsaasti hankkeita ja täydennysrakentamista, Raide-Jokerin aluerakentamisprojektin johtaja Ari Karjalainen Helsingin kaupunginkansliasta kertoo.
Reilu kolmannes Raide-Jokerista asettuu Espoon puolelle, jolle raitiotie on täysin uusi avaus. Raitiotiellä tavoitellaan samankaltaisia hyötyjä kuin Helsingin puolella.
– Raide-Jokerin varrella olevat Keilaniemi ja Otaniemi ovat elinkeinoelämän ja tieteen näkökulmasta hyvin tärkeitä kohteita. Raitiotien myötä näihin syntyy kaksi tärkeää solmukohtaa, jotka risteävät metron kanssa. Tällaiset solmukohdat ovat tunnetusti houkuttelevia yrityksille, toteaa kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta ja jatkaa:
– Espoon tavoitteena on lisäksi tiivistää kaupunkia raideyhteyksien varrella. Pääosin tullaan toteuttamaan täydennysrakentamista, mutta myös täysin uusia asuinalueita rakennetaan.
Kaupungeille raidejoukkoliikenne on taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Pikaraitiotie on kustannuksiltaan huomattavasti metroa edullisempi ratkaisu, joka mahdollistaa tiivistämisrakentamista ja sympaattisen, lähestyttävän kaupunkitilan kehittämistä. Vetovoimalla on väliä, kun suurkaupungit kilpailevat asukkaista, yrityksistä ja virastoista.
Mikä ihmeen pikaraitiotie?
Pikaraitiotiet ovat Suomessa uusi liikennemuoto, jonka ensimmäinen käytännön toteutus tullaan näkemään Tampereella. Perinteisistä raitioteistä pikaraitiotie eroaa hieman pidemmällä ja suuremmalla kalustollaan sekä – nimensä mukaisesti – nopeudellaan.
– Kantakaupungin ratikan nopeus on noin 14km/h. Raide-Jokerin nopeudeksi tulee noin 25km/h sisältäen pysäkkipysähtymiset. Nopeus on siis melko sama kuin busseilla, mutta pikaratikan kapasiteetti on suurempaa ja luotettavuus parempi, kertoo Raide-Jokerin projektijohtaja Juha Saarikoski HKL:ltä.
Pikaratikan käyttönopeutta lisää myös oma kulkuväylä.
– Raide-Jokerin 25 kilometrin pituudesta noin 21 kilometriä liikennöidään täysin omalla väylällä. Sen lisäksi pari kilometriä tulee väylälle, jolla liikennöi busseja ja pari kilometriä väylälle, jossa kaikki ajoneuvot ajavat yhdessä.
Raide-Jokeri rakennetaan olemassa olevaan ja runsaasti liikennöityyn kaupunkitilaan, mikä tuo projektiin omat haasteensa. Hanke edellyttää jatkuvaa yhteensovittamista ja pitkälle vietyä suunnittelua, ennen kuin parhaat toteutustavat selviävät.
– Juuri tämän monimutkaisuuden takia Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki osapuolet, eli tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija, pääsevät alusta asti yhdessä pohtimaan, miten kokonaisuus voidaan parhaiten toteuttaa, Saarikoski toteaa ja lisää:
– Allianssin myötä helpottuu myös kustannustenhallinta, kun kokonaisuus voidaan suunnitella kerralla. Perinteisesti tällaisia hankkeita on kilpailutettu muutaman kilometrin pätkissä, jolloin ensimmäisten urakoiden yhteydessä mahdollisiin kustannushaasteisiin voi olla vaikeaa reagoida riittävän vahvasti ja hankkeen loppuvaiheessa vaikutusmahdollisuudet ovat taas vähäiset.
Raide-Jokerin päämajalla, tuttavallisemmin Big Roomilla, tunnelma on innostunut ja odottava. Vaikka toimisto on vasta rakenteilla ja projektihenkilöstöstä paikalla vasta pieni osa, on selvää, että työn alla on jotain erityistä.
Odotuksetkin ovat kovat – harvemmin infrahankkeelta odotetaan ratkaisua parin miljoonan ihmisen liikkumiseen, asumiseen, kaupungin kilpailukykyyn ja ilmastonmuutokseen samalla kertaa.
Teksti:
Päivi Surakka. Kirjoittaja on digitalisaatioon erikoistunut freelance-toimittaja ja copy. Surakka on työskennellyt VR Trackillä myös viestinnän asiantuntijana.
Teksti on julkaistu alun perin VR Trackin Attracktive-julkaisussa.