Pikaraitiotien sanastoa

Mitä eroa on kiskolla ja raiteella? Entä mikä ihme on ajojohdin tai kammiokumi? Tässä artikkelissa selitämme pikaraitiotiehen liittyvien sanojen merkityksiä.

Pikaraitiotie: Raitiovaunujärjestelmä, joka on perinteistä raitiovaunua nopeampi ja joka kulkee tavallisesti omalla kaistallaan.

Kisko: Raiteessa on kaksi vierekkäistä teräksistä kiskoa, kaksoisraiteessa neljä.

Raide: Rakenne, jota pitkin vaunu kulkee.  Raide koostuu kahdesta ratakiskosta ja niitä toisistaan oikealla etäisyydellä pitävistä pölkyistä, kiskojen kiinnitys- ja jatkososista sekä vaihteista ja raideristeyksistä ynnä muista raiteen erikoisrakenteista (esim. liikuntalaitteet, linjakaivot). Raidetta on kahta tyyppiä: kiintoraidetta ja sepeliraidetta.

Kaksoisraide: Kaksi vierekkäistä raidetta eli neljä vierekkäistä kiskoa.

Rata: Väylä, jonka rakenteeseen kuuluvat raiteet ja vaihteet tukikerroksineen, alus- ja pohjarakenteineen, sillat, rummut, kuivatusrakenteet, turvalaitteet ja sähköistyksen vaatimat laitteet maadoituksineen.

Vaihde: Radan kohta, jossa ratikka ohjataan raiteelta toiselle käännettävien kielten  avulla. Raide-Jokerin reitille tulee 32 kappaletta vaihteita, varikolle 24.

Ratametri ja raidemetri: Ratametri on metrin mittainen osuus raitiotieradasta. Yksi ratametri käsittää yhden tai useamman raiteen. Raidemetri taas on metrin mittainen osuus yhdestä raiteesta.

Raideleveys: Kiskojen sisäreunojen  välinen etäisyys. Raide-Jokerin raideleveys on 1000 mm.

Raidegeometria: Raidegeometria kertoo raiteiden sijainnin vaaka- ja pystysuunnassa. Geometria optimoidaan niin, että se on paras mahdollinen matkanopeuden, matkustusmukavuuden, sujuvan liikennöinnin, turvallisuuden sekä kunnossapidon suhteen.

 

Radan rakenteet

Päällysrakenne: Radan tukikerros  (ratalaatta tai sepelitukikerros)  ja raiteet muodostavat päällysrakenteen.

Urakisko: Urakisko on suljetuilla raiteilla  käytettävä, raitioteillä yleinen kiskotyyppi. Urakiskossa ovat rinnakkain kiskon hamara eli se osa, jonka päällä pyörä vierii, sekä jatkuva vastakisko , joiden väliin muodostuu laippaura. Helsingin raitioteillä urakiskot ovat käytössä koko linjaliikenneverkolla.

Vignole:  Vignole-kisko on yleinen rautateiden kiskotyyppi. Vignole-kiskoa käytetään ympäri maailman ratapölkyin rakennetuilla avoradoilla. Vignole-kiskoa käytetään raitioteillä sepeliradoilla sekä suljetuilla että avoimilla viherradoilla.

Kiintoraide: Raidetyyppi, jossa kiskot valetaan betonilaattaan. Raide-Jokerin rata on 17,2 kilometrin matkalta kiintoraidetta.

Sepelirata: Rautateiltä tuttu raidetyyppi, jossa kiskoa paikallaan pitävät pölkyt, jotka taas pysyvät paikallaan sepelikerroksen tukemana. Raide-Jokerin reitille tulee yhteensä vajaa 8 kilometriä sepelirataa.

Kiskokaukalo: Kun normaalia ratarakennetta ei voida käyttää, esimerkiksi silloilla tai tunneleissa, kisko voidaan kiinnittää kaukaloon kiinni valamalla. Kiskokaukalo voi olla esimerkiksi ura betonisessa kiintoraidelaatassa tai teräskaukalo.

Nurmiraide: Raiteiden ympärillä pintarakenteena on nurmea. Raide-Jokerin reitillä on yhteensä 8,7 kilometriä nurmirataa.

Maarintien avoin nurmiraide, jossa nurmen reunan ja raiteiden väliin jää tilaa, eli nurmen reuna ei ole kiinni kiskossa, vaan kiskojen ympärillä on sorapeite.
Avoin nurmiraide Otaniemessä Maarintiellä.
Pirkkolantien suljettu nurmiraide, jossa nurmi ympäröi kiskoja.
Pirkkolantiellä on suljettua nurmiraidetta.

Kammiokumi: Kiskon ympärille asennettava eriste, joka estää hajavirran pääsyä maaperään, suojaa kiskonkiinnikkeitä ja mahdollistaa pintarakenteiden rakentamisen kiskon viereen siististi.

 

Ratasähkö

Ratasähkö: Raitiovaunut kulkevat sähköllä, jota syötetään ajojohtimiin ratasähköjärjestelmän avulla.

Ajojohdin: Ajojohdin on raitiotien yläpuolella kulkeva johto, josta raitiovaunu saa sähköä. Ajojohtimet koostuvat ajolangoista, ripustimista ja kannattimista.

Sähkönsyöttöasema: Sähkönsyöttöasema syöttää ajojohdinjärjestelmään sähköä, jota ratikat voivat käyttää. Asemalla 20 kV vaihtovirta  muutetaan 750  tasavirraksi. Lue lisää sähkönsyöttöasemista.

Yhteiskäyttöpylväs: Yhteiskäyttöpylväs palvelee useampaa eri käyttötarkoitusta, esimerkiksi liikennevaloja, ajojohdinjärjestelmää ja katuvalaistusta. Raide-Jokerin reitillä voi nähdä esimerkiksi yhteiskäyttöpylväitä, joiden toisella puolella on ajojohtimia tukevat orret ja toisella puolella on katuvalaisin.

Ratasähköpylväs: Raiteiden  vieressä tai välissä oleva pylväs, jota pitkin radalle sähköä syöttävät johdot kulkevat.

Hajavirta: Sähkövirta joka  palaa sähkönsyöttöasemalle muuta kautta kuin kiskojen ja raiteenyhdistysten muodostaman paluuvirtatien kautta, esimerkiksi maan ja johtojärjestelmien kautta.