Pikaraitiotien suunnittelun lähtökohtia ovat hyvä palvelu matkustajille ja kaupungin kehityksen tukeminen. Matkustajien hyvä palvelu edellyttää sekä sujuvaa kulkua että pysäkkien hyvää saavutettavuutta. Koska nämä tavoitteet ovat osin ristiriitaisia, pysäkkien määrä linjan varrella vaihtelee pitkälti asukkaiden ja työpaikkojen määrän mukaan. Tiheästi rakennetuilla alueilla painotetaan saavutettavuutta ja harvempaan rakennetuilla alueilla taas nopeutta.
Pajamäen ympäristössä Raide-Jokerin keskeinen tavoite on yhdistää tiheästi rakennettu Pitäjänmäentien varsi Leppävaaraan ja samalla palvella uutta Vermonniityn asuinaluetta. Raide-Jokeri kytkee rautatiestä hieman sivuun jääviä alueita Leppävaaran ja Huopalahden asemiin. Pitäjänmäen ja Vermon väli on siirtymäosuus, jolla painottuu nopeus.
Näistä lähtökohdista linjaus Patterimäen läpi valittiin alustavaan suunnitelmaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1990. Tämän jälkeen vuosien varrella on tarkasteltu ja ehdotettu muitakin vaihtoehtoja, joita käyn seuraavaksi läpi.
Pitäjänmäen teollisuusalueen läpi Takkatietä
Viime aikoina useimmin on ehdotettu vaihtoehtoista reittiä Pitäjänmäen teollisuusalueen läpi Takkatietä pitkin. Periaatteessa tämä reitti on mahdollinen, mutta käytännössä vaikeudet olisivat mittavat.
Pikaraitiotien tavoitteita ajatellen oikea ratkaisu olisi leventää ja suoristaa Takkatietä, jotta raitiotielle saadaan omat kaistat ja kulku olisi kohtuullisen sujuvaa. Nykyisin alle 15 metriä leveää Takkatietä olisi silloin osuudesta riippuen levennettävä noin 30–35 metriä leveäksi. Vaikutusten havainnollistamiseksi laadimme kesäkuussa 2019 alla olevan karkean luonnoksen. Teollisuusalueelta olisi purettava lukuisia rakennuksia, mukaan lukien alueella sijaitseva maalitehdas. Rakennukset ovat yksityisessä omistuksessa, joten kaupungin olisi ostettava ne tai ryhdyttävä pakkolunastusmenettelyyn. Myös rautatien ylittävä raittisilta olisi rakennettava osittain uudelleen.
Mittavasta uudelleenrakentamisesta huolimatta linjan matka-aika kasvaisi noin puolitoista minuuttia suuntaansa. Raide-Jokerin liikennöintikustannukset kasvaisivat 30 vuoden jaksolla noin 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi pidentynyt matka-aika vähentäisi pikaraitiotien houkuttelevuutta enemmän kuin pieneltä kuulostavasta minuuttimäärästä ehkä arvaisi.
Koska pikaraitiotien suunnittelutavoitteiden mukainen ratkaisu vaikuttaa ilmeisen epärealistiselta, tarkastelimme karkeasti myös vaihtoehtoa, jossa Takkatietä levennetään ainoastaan ruuhkaisimmalta itäosaltaan. Muualla katu jäisi alle 15 metriä kapeaksi ja sillä olisi jalkakäytävä vain yhdellä puolella. Liikenneturvallisuuden kannalta raitiotiekatu vain yhdellä jalkakäytävällä olisi vähintäänkin kyseenlainen ratkaisu. Takkatielle jäisi myös jyrkkiä kaarteita.
Matka-aika tässä vaihtoehdossa olisi periaatteessa noin 2 minuuttia ja 17 sekuntia pidempi kuin tunnelin kautta. Liikennöintikustannukset kasvaisivat silloin 30 vuoden jaksolla noin 7,3 miljoonaa euroa. Käytännössä teollisuusalueen raskas liikenne aiheuttaisi raitiotielle erilaisia häiriöitä, joten matkanteon luotettavuus kärsisi ja aikatauluihin aikaa jouduttaisiin varaamaan tätä enemmän. Silloin myös liikennöintikustannukset kasvaisivat enemmän ja pikaraitiotien houkuttelevuus heikentyisi merkittävästi.
Merkittävä ongelma syntyisi myös Takkatien alla kulkevista putkista ja johdoista, joille ei enää riittäisi tilaa katualueella. Raitiotien alle ei voida jättää radan suuntaisia putkia. Todennäköisesti katua olisi levennettävä ainakin jonkin verran ja siten myös purettava rakennuksia. Osan johdoista pystyisi ehkä siirtämään Arinatielle, mikä kuitenkin kasvattaisi rakentamisen hintaa.
Kumpikin Takkatien kautta kulkeva vaihtoehto olisi hyvin todennäköisesti vähintään yhtä kallis kuin tunnelin kautta kulkeva vaihtoehto. Tarvittavien johtosiirtojen ja rakennusten purkamisten tarkemmasta määrästä riippuen vaihtoehdot saattavat olla merkittävästi tunnelia kalliimpiakin. Lisäksi vaihtoehdot ovat hitaampia eli kalliimpia liikennöidä ja vähemmän houkuttelevia.
Pajamäen läpi Patterimäen eteläpuolelta
Reittiä Pajamäen läpi pohdittiin Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman alkuvaiheessa vuonna 2008. Pajamäentie on kapea, joten sitä jouduttaisiin leventämään asuintalojen pihoille. Raitiotie kulkisi silti autoliikenteen kanssa samoilla kaistoilla eli suhteellisen hitaasti ja epäluotettavasti. Pajamäentien alla kulkeville putkille ja johdoille olisi lisäksi haastavaa löytää tilaa raitiotien rinnalta levennetyltäkään katualueelta.
Ratkaisevat esteet raitiotien rakentamiselle Pajamäen läpi löytyvät alueen länsireunalta. Todennäköisesti yksi asuinkerrostalon rappu jouduttaisiin purkamaan, jotta linja mahtuisi jatkumaan kadulta puistoon. Pajamäen länsipuolella olevaa metsäistä rinnettä jouduttaisiin myös loiventamaan rakentamalla radalle penger. Metsää olisi kaadettava laajalta alueelta. Nyttemmin tiedetään, että juuri tämä metsä on liito-oravan ydinaluetta.
Rautatien pohjoispuolelta
Nykyinen runkolinja 550 kulkee Rantaradan pohjoispuolella Pitäjänmäentietä ja Turuntietä. Raide-Jokerille tätä reittiä ei tietääkseni ole missään vaiheessa suunniteltu. Pitäjänmäentiellä ja Turuntiellä kulkee yli 10 000 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa ja ruuhkat ovat yleisiä, joten raitiotie tarvitsisi ehdottomasti omat kaistat. Rautatien pohjoispuolella Pitäjänmäentietä ei kuitenkaan pysty leventämään purkamatta useita asuinkerrostaloja tai kajoamatta pian suojeltavaan Pitäjänmäen asemapuistoon.
Myös rautatien alikulkua olisi levennettävä ja samalla rakennettava Pitäjänmäen asema osittain uudelleen. Tämä olisi erittäin kallista. Ei myöskään ole varmaa, pystyisikö raitiotietä edes rakentamaan Pitäjänmäentien ja Turuntien yhdistävään rinteeseen.
Espoon puolella Raide-Jokeri palvelee uutta Vermonniityn asuinaluetta Rantaradan eteläpuolella, joten raitiotie olisi vietävä uudelleen radan ali. Olisi siis levennettävä toistakin radan alitusta. Reitti rautatien pohjoispuolella ei siis ole realistinen vaihtoehto.
Patterimäen tunnelin pidentäminen
Joissakin kannanotoissa on toivottu Patterimäen tunnelin pidentämistä itä- tai länsipäästään. Tämä olisi kuitenkin vaikeaa, eikä välttämättä tuottaisi toivottua tulosta.
Tunneli Patterimäen läpi on verrattain lyhyt kalliotunneli. Kalliotunnelin pystyy rakentamaan kohtuullisen yksinkertaisesti, kun tunnelissa ei ole pysäkkiä. Patterimäen jyrkkä muoto jatkuu maan alla, joten tunnelin jatkeita ei enää pystyisi rakentamaan kalliotunnelina. Jatkeet pitäisi rakentaa avokaivantoina, joihin valettaisiin betoninen tunneliputki. Tämä rakentamistapa on varsin kallis ja aiheuttaisi mittavia rakentamisen aikaisia häiriötä.
Patterimäen itäpäässä tunnelin pidentäminen Pitäjänmäentielle poistaisi Pajamäen pysäkin, jonka kohdalle tunnelin ramppi tulisi. Alueen joukkoliikennepalvelu siis heikkenisi. Ramppi pitäisi rakentaa lähelle Mätäjokea ja syvälle ulottuva rakentaminen muodostaisi riskin Mätäjoen taimenkannalle. Tarkemmin ei ole tarkasteltu mahtuisiko ramppi tähän väliin. Hyvänä puolena kallio ulottuu verrattain lähelle Pitäjänmäentietä, joten Patterimäen itäpuolelta kaadettavien puiden määrä todennäköisesti pienentyisi.
Itäpään jatke ramppeineen olisi noin 250 metriä pitkä. Lisäksi osa suunnitellusta betonitunnelista vaihtuisi kalliotunneliksi. Pidennyksen kustannukset olisivat hyvin karkeasti arvioiden 5–10 miljoonaa euroa. Kustannukset riippuvat vahvasti kallioperän laadusta, jota ei ole tarkemmin selvitetty.
Patterimäen länsipuolella kalliopinta laskee nopeasti. Takkatien lähettyvillä ollaan jo pehmeiköllä, jota joudutaan paaluttamaan. Betonitunnelin rakentaminen vaatii tilaa ja tunneliin tarvitaan erillinen pelastautumiskäytävä, joten puita jouduttaisiin kaatamaan laajemmalta alueelta kuin pinnalla kulkevaa rataa varten. Betonitunnelin päällä ei myöskään ole riittävästi maata puiden juuristolle, joten tunnelin alue jäisi pysyvästi puuttomaksi.
Jos tunnelin ramppi alkaisi välittömästi Ravitien pysäkin jälkeen, jatkeen pituus olisi noin 350 metriä. Jälleen hyvin karkeasti arvioiden jatkeen kustannukset olisivat vähintään 10 miljoonan euron luokkaa ja todennäköisesti suuremmat.
Lopuksi
Pikaraitiotien palvelun laadun, haittavaikutusten ja rakentamisen kustannuksen näkökulmasta realistista vaihtoehtoa Patterimäen läpi kulkevalle linjaukselle ei näyttäisi löytyvän. Tästä syystä linjaus on säilynyt pääpiirteissään samana vuodesta 1990 asti ja löytyy myös Helsingin Yleiskaava 2016:sta.
Valitun linjauksen haittavaikutuksia on kuitenkin pystytty suunnittelun edetessä pienentämään. Tunnelia on jatkettu itään päin betonitunnelina. Patterimäen puistossa rataa on viety lähemmäksi tontteja asemakaavassa, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2017 ja tuli lainvoimaiseksi vuonna 2018. Asukaspalautteen perusteella allianssi on onnistunut lyhentämään puistossa kulkevaa pelastustietä ja Patterimäen itäpuolella rakentamisen vaatima alue on tiivistetty poikkeuksellisen pieneksi. Kaikkia haittoja ei voida välttää, mutta kokonaisuutena uskon haittojen ja hyötyjen olevan tasapainossa.
Lauri Kangas
Kirjoittaja toimii Raide-Jokeri-allianssissa raitiotiesuunnittelun asiantuntijana ja on ollut mukana pikaraitiotien suunnittelussa yleissuunnitteluvaiheesta alkaen. Kangas toimi tilaajan projektipäällikkönä hankesuunnitelmavaiheessa.
Kiitos Lauri Kankaalle asiallisesta ja kattavasta selvityksestä raidejokerin linjausvaihtoehtojen osalta.
Toivottavasti mahdollisimman moni lukee selvityksen ajatuksella läpi.
Olis mielenkiintoista nähdä havainnekuvia tunnelista suuaukkoineen.
Idänpuolen suuaukosta olen löytänyt pari kuvaa:
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2016_kaava/0563_2_viitesuunnitelma_ilmakuvasovitus.pdf
Sivu 79: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2018/Kymp_2018-01-30_Kylk_2_Pk/3AC7E0BF-F273-C57E-86B1-60C161800000/Liite.pdf
Kiitos kattavasta ja selkeästä tekstistä. Pajamäkeläisenä näen, että hankkeen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat ja julkisen liikenteen tekeminen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi on erittäin kannatettavaa.
Onko muuten koskaan harkittu Pajamäen eteläpuolelta kiertävää reittiä? Siirtolapuutarha olisi pitänyt uhrata ainakin huomattavalta osin ja linjata rata golfkentän ja asuntojen välissä olevalle metsäalueella (ja luultavasti nirhaista pala golfkentän luoteiskulmasta), mutta maasto lienee rakentamisen kannalta helpompaa ja korkeussuhteet helpommin hallittavia kuin muilla esillä olleilla vaihtoehdoilla paitsi Patterimäen tunneli.
Toki golfkenttään rajoittuvalla metsäalueella oleva virkitysreitti olisi jouduttu korvaamaan raitiotien vieressä kulkevalla kevyen liikenteen väylällä. Liittymä Pitäjänmäen linjaukseen ei välttämättä olisi ollut haastavampi kuin Patterinmäen tunnelinkaan päästä. Myös Vermon itäinen pysäkki olisi pitänyt sijoittaa toisella tapaa (esim. Ravitien ja Talinhuipun/raviradan itäisen yhteyden suunnitellun liittymän lähelle tai hieman lähemmäs Pajamäkeä urheilukentän ja golfkentän välissä olevalle maanrakennusvarikkona käytetylle joutomaalle). Rata olisi myös kannattanut linjata raviradan viereen toteutettavan kevyen liikenteen väylän paikalle (joka toimi aikaisemmin hevosten lämmittelyyn käytettynä kaviourana) ja pitää esim. Ravitien järjestelyt muulta osin ennallaan paitsi länsipään liittymässä tarvittavia linjausmuutoksia .
Kiitos Lauri Kankaalle hyvin selkeästä perustelusta Patterimäen tunnelin suunnitelman toteuttamisen tärkeydestä ja eduista muihin ratkaisumalleihin verrattuna.Jotta projekti etenisi suunnitellusti ilman isompaa haittaa kokonaisuudelle niin luonnon kustannusten kuin aikataulun suhteen toivotaan oikeudelliselle käsittelylle nopeutettua aikataulua näin suuren merkityksen takia .
Asia etenisi, jos valittajat vetäisivät valituksensa pois, mikä lienee edelleen mahdollista? Blogin selvitykseen ja paikan päällä monesti tekemieni tutustumiskäyntien perusteella väittäisin, että nykyinen teollisuustonttien raja-aitoja sivuava ja luvattomien työsuhdeautojen maastopysäköintiin ja yhtä luvattomasti laajemmankin puustoalueen terveyden kannalta riskialttiin rojun varastointiin käytettyihin vesakkoihin ym. lähes kokonaan tukeutuva linjaus kuitenkin ottaa luontoarvot varsin hyvin huomioon ja painottaa kokonaisuutta jokseenkin parhaalla mahdollisella tavalla. Kokonaisuutena luonto kiittäisi, jos rata saataisiin nopeammin valmiiksi ja Patterimäen luonnosuojelualuehanke etenisi. Lopputuloksen muuttumiseen valitusten perusteella kun on vaikea uskoa muistellen vastaavien yhteiskunnan kannalta olennaisten kulkuyhteyksien reititykseen liittyvien valitusprosessien lopputulosta.
Kiitokset Lauri Kankaalle analyyttisestä tarkastelusta Patterinäen tunnelin vaihtoehdoista. Tekstistä käy hyvin ilmi, kuinka huolellisesti liikennesuunnittelussa eri ratkaisuja on puntaroitu. Tosiasioita ei vaan voi kiertää, vaikka monet niin uskovat.
Meinasin juuri laittaa FB-kysymyksen miksi jokeria ei voi viedä Takkatien kautta, onneksi löytyi tämä kattava selitys ensin :)
Julkisuudessa on annettu ymmärtää,että Pajamäki-seura edustaisi koko Pajamäen asujaimistoa. Näin ei kuitenkaan ole. Itse kannatan täysillä Patterimäen läpi menevää tunnelia ja raitiotien rakentamista hyväksytyn suunnitelman mukaisesti.
Kunhan ne uhanalaiset liito-oravat eivät kärsi , siis mielummin vaikka Pajamäen kautta, siinähän on jo valmista tietä ratikalla . Käyttäkää järkeä suunnittelussa.
Ystävällisin terveisin Annukka Hoogers