Ylityspaikan ilme.

Innovatiivisuus on kirjattu yhdeksi allianssimallin tavoitteeksi – miten tämä näkyy käytännössä?

Innovatiivisuuden ja osaamisen kehittäminen ovat yksi allianssimallin strategisista tavoitteista.
Kehitysvaiheen allianssisopimuksessa osapuolet sitoutuvat innovoimaan ja kehittämään hanketta niin, että tilaajan tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Toteutusvaiheessa suunnitellaan ja rakennetaan kohde kehitysvaiheen suunnitelmassa määritetyllä tavalla ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä edelleen kehitetään ja innovoidaan ratkaisuja ja menettelytapoja.

Jokaisen uuden innovaation taustalla on idea. Idea on mikä tahansa idea: käyttökelpoinen tai ei. Kun käyttökelpoiseksi tunnistettua ideaa kehitetään ja lopulta päästään hyödyntämään, se on muuttunut innovaatioksi. Ilman ideoita ei synny myöskään innovaatioita, ja siksi ensimmäinen askel innovatiivisuuteen on rikas ideakulttuuri.

Eniten painoarvoa projektissa annetaan luonnollisesti ideoille, joissa on potentiaalia kustannusten pienentämiseksi tai laadun parantamiseksi, mutta myös muille osa-alueille kohdistuvat ajatukset otetaan mielellään vastaan. Projektilla on syntynyt ideoita muun muassa toiminnan tehostamiseen, tiedonkulun parantamiseen ja toimistohyvinvointiin liittyen.

Raide-Jokerissa on projektin alusta lähtien ollut olemassa innovaatiotiimi. Tiimin tehtävänä on omalta osaltaan luoda edellytykset idearikkaaseen työskentelyyn ja ylläpitää sitä sekä toisaalta varmistaa ideoiden dokumentointi ja niiden systemaattinen käsittely. Kehitysvaiheen aikana ideoita on tuotettu niin strukturoiduissa ideatyöpajoissa kuin vapaamuotoisemminkin. Allianssin yhteisen työskentelytilan eli Big Roomin seinällä on iso ideaseinä, kahvipöydällä idealaatikko ja pikaviestipalvelussamme oma kanava ideoille. Toteutusvaiheen lähestyessä joukkoomme liittyy jatkuvasti uutta työmaahenkilökuntaa. Jokainen uusi näkökulma on potentiaalinen uusi innovaatio, sillä eri osapuolten yhteinen ponnistelu yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi on parasta maaperää uusien ideoiden itämiseen. Suurin osa jatkokehitykseen päätyvistä ideoista tuotetaankin jokapäiväisen työn yhteydessä, haasteiden ja ratkaisujen äärellä yhdessä painiessa tällä hetkellä Big Roomissamme, jatkossa myös erillisissä työmaatukikohdissa.

Tavoitteenamme on tuoda allianssimaista työskentelytapaa myös toimintaan kolmansien osapuolien kanssa. Esimerkiksi tavanomaiset kokoukset saatetaan vaihtaa työpajatyyppiseen ratkaisuhakuiseen ja fasilitoituun haasteiden työstämiseen. Parhaat ratkaisut ja ideat myös rajapinnoissa syntyvät yhdessä tekemällä.

Mainitsin jo käytössämme olevia tapoja ideoiden tuottamiseksi. Ensimmäiset ja laajimmat strukturoidut ideatyöpajat pidettiin keväällä 2018, heti kun olimme laskeneet ensimmäisen allianssin kustannusarvion projektille. Kyseessä olivat laajat, koko silloista projektiorganisaatiota koskevat ideatyöpajat. Yhteensä kolmen päivän työpajoilla tuotettiin lähes 160 ideaa kustannusten karsimiseksi. Työpajan tulosten jatkokäsittelyssä havaittiin tarve selkeälle ideoiden käsittelyn prosessille, jossa toteutuskelvottomat ehdotukset voidaan rajata heti pois, yksinkertaiset ja loistavat ideat ottaa heti käyttöön ja muiden osalta edetä jonkinlaiseen jatkoprosessointiin. Allianssin jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti lähdimme siis parantamaan myös innovaatioprosessiamme.

Tällä hetkellä jokainen tuotettu idea (riippumatta siitä millä prosessilla se tuotetaan) käydään läpi ja arvioidaan. Arvioinnin perusteella idea päätyy joko suoraan karsintaan, suoraan toteutukseen tai jatkotarkasteluun. Jatkotarkasteluun valituista ideoista tehdään vaihtoehtovertailu, jossa käsitellään idean potentiaali hankkeelle asetettujen tavoitteiden kautta. Vertailussa käsitellään idean vaikutus kustannusten lisäksi esimerkiksi aikataulussa pysymiseen, elinkaarikustannuksiin, nopeustavoitteeseen, kaupunkiympäristöön, työnaikaisiin häiriöihin ja turvallisuuteen. Vertailun tavoitteena on käsitellä ideat myös muiden kuin puhtaan kustannussäästön näkökulmasta. Jos kaikkien ideoiden tavoitteena olisivat vain pienemmät kustannukset, olisimme varmasti jo oikaisseet linjauksen Viikin yliopiston ohi ja jättäneet pois puolet pysäkeistä. 

Tähän mennessä kirjattuja ideoita on kaiken kaikkiaan lähes 300. Näiden lisäksi noin 60 ideasta on laadittu vaihtoehtovertailu. Toteutukseen saakka edenneiden ideoiden joukossa on niin pieniä kuin isompiakin ideoita. Olemme muun muassa parantaneet työpaikkaviihtyisyyttä omatoimiseen taukojumppaan soveltuvilla välineillä ja parantaneet sisäistä tiedonkulkua tilannekuvaseinällä ja infonäytöillä. Toisaalta olemme esimerkiksi kehittäneet uudenlaista mursketukikerroksellista radan päällysrakennetta sekä uudenlaista paahdeympäristöön perustuvaa viherraidetta. Molemmista tehdään pilotit projektin aikana ja kuulemme kokeiluista varmasti jatkossa myös blogissamme.

Vaikka ideoita on kirjattu paljon, se ei kuitenkaan ole koko totuus. Yhtenä isoimpana haasteenamme olemme yllättäen tunnistaneet ideoiden tunnistamattomuuden. Allianssin toimintaperiaatteisiin kuuluu jatkuva parantaminen, joten varsinkin omaa toimintaamme tarkastellaan kriittisesti, ideoidaan ja kehitetään koko ajan. Kun jokin työkalu tai prosessi havaitaan toimimattomaksi tai havaittu epäkohta korjataan, sitä ei kutsuta ideoinniksi vaan allianssitoiminnaksi. Yhtä lailla, kun kehitysvaiheessa ratkaistaan haastavia kohteita ja etsitään parhaita ratkaisuja, sitä ei kutsutaideoinniksi vaan suunnitteluksi.

Toisaalta, onko käytetyillä termeillä väliä?

Raide-Jokerissa on kunnianhimoinen pyrkimys innovointiin ja uusien, hyödynnettävien ideoiden tuottamiseen. Omasta näkökulmastani tärkeintä on se, että ideoita syntyy, projekti kehittyy jatkuvasti ja menemme kohti hankkeen tavoitteita. Raide-Jokerissa kannustamme työilmapiiriin, jossa kaikki ajatukset hyväksytään, tyhmiä kysymyksiä saa esittää ja kaikki vanhat tavat ovat kyseenalaistettavissa. Oikea työilmapiiri yhdistetään yhdessä tekemiseen. Tällöin ideoita syntyy luonnostaan osana jokapäiväistä työskentelyä. Toteutusvaiheeseen siirryttäessä tavoitteenamme on tunnistaa tekemämme potentiaaliset innovaatiot ja varmistaa, että ne siirtyvät Big Roomin pöydältä tai yksittäisestä työmaatukikohdasta koko allianssin tietoon ja hyödyksi. Haaste on tiedostettu ja joitakin ideoita tämänkin suhteen on jo esitetty.

Innovointi jatkukoon.

Lotta Koski-Lammi.

Lotta Koski-Lammi
Kirjoittaja vastaa varikosta sekä omistajaohjauksesta Helsingin osalta.

2 kommenttia “Innovatiivisuus on kirjattu yhdeksi allianssimallin tavoitteeksi – miten tämä näkyy käytännössä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *