Raide-Jokerin koeajoissa on päästy onnistuneesti jo yli puolivälin. Raitiotielinja on testattu Roihupellosta Pajamäkeen saakka, ja jäljellä on osuus Talin siirtolapuutarhan pysäkiltä Keilaniemen pääteasemalle Espooseen. Lisäksi Helsingistä on testaamatta vielä Roihupellon ja Itäkeskuksen välinen osuus, joka suoritetaan viimeisenä koeajoalueena.
Tammi-helmikuun vaihteessa koeajot siirtyvät Espoon puolelle, kun neljännen koeajoalueen testit alkavat Talin siirtolapuutarhan ja Leppävaarassa sijaitsevan Säterin pysäkin välillä. Teknisen koeliikenteen tarkoitus on varmistaa radan ja vaunun yhteistoiminta ja erilaisten järjestelmien toimivuus, jotta tilaajalle voidaan toimittaa turvallisesti ja varmasti toimiva kokonaisuus.
Koeajoalueen työt aloitetaan aina suunnitelmakatselmuksella, joka pidetään varikolla Roihupellossa. Koeajotyöryhmä käy läpi koko koeajoalueen tehtävät ja niihin liittyvät suunnitelmat, joita ovat muun muassa kyseisen alueen erikoispiirteet, aikataulu, turvallisuusasiat sekä hidasajoihin liittyvät liikennejärjestelyt.
Suunnitelmakatselmuksen jälkeen päästään tekemään maastokatselmusta, jossa koko työryhmä etenee kävellen koeajoalueen läpi ja tarkistaa, että kaikki on kunnossa vaunulla ajamista varten. Jokainen asiantuntija tarkastelee omaa erikoisalaansa, ja alueen ajokelpoisuus saadaan varmistettua.
Varsinaiset ajot aloitetaan hidasajoilla. Vaunu kulkee raiteilla kävelyvauhtia ja koeajotyöryhmä kävelee sen vierellä. Asiantuntijoita on mukana kolmisenkymmentä ja jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä. Ajojohtimista vastaava henkilö tarkkailee ajojohtimien toimintaa, liikennevaloista vastaava henkilö liikennevaloja ja rata-asiantuntijat tarkkailevat kiskojen ja kiskopyörien kontaktia ja vaihteita. Mukana on myös käyttöönottoryhmän jäseniä, jotka vastaavat muun muassa koko koeliikenteen ajosuunnittelusta. Lisäksi hidasajoissa on mukana tilaajan edustaja, joka pitää huolen siitä, että tilaajan laatuvaatimuksia noudatetaan.
Liikenneturvallisuuden hidasajoissa varmistavat liikenteenohjaajat. Mukana hidasajoissa on myös viestinnän asiantuntijoita, jotka poimivat kiinnostavat tapahtumat sosiaaliseen mediaan, tekevät liveseurantaa Instagramiin ja valo- ja videokuvaavat. Hidasajoihin kuluu koeajoalueen koon mukaan 1–2 päivää.
Seuraavina kahtena koeajopäivänä testataan liikennevaloja, ensimmäisenä päivänä yhdellä ja seuraavana päivänä kahdella vaunulla. Testeissä liikennevalovastaavat ja -suunnittelijat ovat sisällä vaunussa ja havainnoivat valojen toimivuutta sekä silmämääräisesti että samanaikaisesti tietokonejärjestelmän kautta. Koska liikennevalotestit sijoittuvat heti hidasajojen perään, aloitetaan myös nopeuden nosto portaittain.
Liikennevalojen jälkeen testataan vaihteenohjausjärjestelmää. Vaunuilla ajetaan vaihdealueiden yli ja testataan vaihteiden toimintaa erilaisissa liikennetilanteissa. Vaunussa on mukana vaihteenohjauksesta vastaava asiantuntija. Hän tarkkailee vaihteenohjauksien toimintaa samasta järjestelmästä, jota Kaupunkiliikenne Oy:n liikenteenohjauskeskus (LOK) käyttää. Järjestelmästä näkee reaaliaikaisesti vaunun siirtymisen ja sen etenemisen vaihdealueella sekä vaihdealueen ratalaitteiden toiminnan ja tilatiedot.
Olennainen osa koeliikennettä ovat operointinopeusajot, joissa ajetaan kullekin alueelle määriteltyä liikennöintinopeutta. Operointinopeusajot suoritetaan ensin yhdellä ja sitten kahdella vaunulla. Operointinopeusajossa halutaan varmistaa, että rakennettu infra mahdollistaa suunnitellun operointinopeuden ja tukee sitä. Tätä mitataan seuraamalla matka-aikaa, joka kellotetaan pysäkkiväleittäin.
Hämärä- ja pimeäajoissa varmistetaan, että kaikki uuden infran opastimet ja radan merkit näkyvät myös, kun valoa on vähän. Matkustusmukavuusmittauksissa vaunuun asennetaan antureita, joiden avulla Teknologian tutkimuskeskus VTT mittaa ja raportoi vaunun käyttäytymisestä uudella ratalinjalla. Kolinat, tärähdykset ja heilahdukset heikentävät matkustajan matkustusmukavuutta. VTT:n raportin pohjalta voidaan tarkastella, vaatiiko joku kohta parantavia toimenpiteitä.
Koeajoissa tehdään myös kuormituskokeita, joilla varmistetaan, että ajolankoihin sähköä syöttävä järjestelmä on riittävän tehokas myös kovimpien ruuhka-aikojen liikennöintivaatimuksiin. Kuormituskokeessa sähkönsyöttöasemia kuormitetaan yli normaalin tason, jotta voidaan olla varmoja siitä, että teho riittää myös poikkeustilanteissa.
Koeajoja tehdään vielä kesäkuuhun saakka ja tulevillakin alueilla käytetään toimivaksi havaittua toimintarutiinia. Testien vieminen huolella läpi on erittäin tärkeää uuden liikennejärjestelmän käyttöönotossa. Me kaikki uuden pikaraitiolinja 550:n tulevat käyttäjät hyödymme siis testauksesta, sillä se takaa tekniikan puolesta turvallisen, luotettavan ja sujuvan liikennöinnin.
Mikail Kesenci
Kirjoittaja vastaa pikaraitiotien käyttöönotosta