Maaherrantielle Helsinkiin rakennetaan yhteensä noin 560 metriä nurmipäällysteistä viherraidetta, jonka tukikerros on mursketta. Raide-Jokeri on murskeradan kokeilukohde.
Nurmirata voidaan toteuttaa monin eri tavoin, muun muassa
- betonisen laatan päälle
- kiskojen alle tulevan jatkuvan betonipalkin ympärille
- tai kuten Maaherrantien murskeratakokeilussa, tukikerrokseen tuettujen pölkkyjen päälle.
Murskeradassa raitiotierakenteen tukikerros koostuu murskeesta. Murskeratarakenne eroaa tavanomaisesta rautatieraiteesta ennen kaikkea tukikerroksen pienemmän raekokojakauman puolesta.
Raekokojakauman ansiosta murskeen voi tiivistää rakenteeksi, joka lukitsee ratapölkyt niin tiukasti paikalleen, että raiteen asentoa tarvitsee korjata tukemalla paljon harvemmin, kuin tavanomaisessa sepeliraiteessa. Tämän ansiosta tukikerros voidaan peittää suodatinkankaalla ja kasvualustalla, johon kylvetään nurmi.
Murskeradan päälle tulevan nurmen kasvuolosuhteiden kannalta murskeen vedenläpäisevyys on haaste. Tämän takia Raide-Jokerilla käytettävä ratapölkky on varta vasten muotoiltu niin, että sen päälle mahtuu mahdollisimman paksu, vettä pidättävä kasvualusta.
Murskeratarakenne on pienemmän betonimenekin ja vähäisempien valutöiden ansiosta potentiaalisesti edullisempi ja ilmastonäkökulmasta vähäpäästöisempi tapa rakentaa viherrataa, kuin kiintoraideratkaisut.
Pääkaupunkiseudun raitioteitä halutaan enenevissä määrin rakentaa nurmipäällysteisinä viherraiteina, sillä viherraiteet istuvat asfaltti- tai kivipintaista rataa paremmin esikaupunkien kaupunkikuvaan ja nurmipinnalla on lievästi raitiovaunun kulkumelua vaimentava vaikutus.
Murskerataa hieman vastaavia rakenneratkaisuja on Suomessa käytetty raitioteiden rakentamisessa viimeksi 1950-luvulla. Rakenteella on nähty potentiaalia Suomessa esimerkiksi Suomen lujien kiviainesten ansiosta.
Murskerata on tavanomainen ratkaisu esimerkiksi Saksassa Dresdenin ja Leipzigin kaupungeissa, joissa siitä on hyviä kokemuksia.