Raide-Jokeri on pääkaupunkiseudun merkittävin poikittaista joukkoliikennettä parantava hanke. Minulle on tarjottu mahdollisuus toimia kyseisen hankkeen projektipäällikkönä, ja olen ottanut haasteen vastaan. Raide-Jokerin rakentaminen tulee koskettamaan suurta osaa pääkaupunkiseudulla liikkujista, joten haluamme myös avoimesti kertoa kaikille projektin tapahtumista. Blogin sisältö tulee olemaan hyvin vaihtelevaa – välillä pureudumme lähemmin projektinhallintaan liittyviin kysymyksiin, kun taas välillä tulemme avaamaan tarkemmin teknisiä yksityiskohtia. Lukijoiden kannattaa myös aktiivisesti kommentoida ja keskustella blogin sisällöstä!
Tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessa haluan tarttua aikatauluun, joka nousee toistuvasti esiin. Monet ovat kyselleet, milloin Raide-Jokeri valmistuu. Olen aistinut kuulijoissa lievää turhautumista, kun vastaan, että en vielä tiedä. Moni varmaan kysyykin, miten ihmeessä voin vetää projektia, jolla ei ole aikataulua tiedossa? Heitän vastakysymyksen: Miten ihmeessä voisimme tietää aikataulun, jos emme vielä tiedä, mitä olemme rakentamassa? Vaikka hankesuunnitelma onkin olemassa, niin mitään lopullisia teknisiä ratkaisuja ei vielä ole lyöty lukkoon. Radan linjaukseenkin saattaa vielä tulla pieniä muutoksia, jos sillä saavutetaan esimerkiksi merkittäviä kustannussäästöjä. Juuri käynnistyneessä kehitysvaiheessa laadimme Raide-Jokerin toteutukselle suunnitelman, ja vasta sen jälkeen voimme antaa arvion valmistumisajankohdasta.
Tulevaan valmistumisajankohtaan vaikuttavat myös muut kuin suunnitteluratkaisut. Yhtenä tärkeänä tekijänä on varsinaisen rakentamisen vaiheistus. Työmaa tulee olemaan 25 km pitkä linja vilkkaasti liikennöidyllä kaupunkialueella, ja työmaa risteää lukuisten säteittäisten pääliikenneväylien kanssa. Mitä nopeammin pyrimme saamaan hankkeen kokonaan valmiiksi, sitä useampi kohde on samanaikaisesti työn alla. Ja tietysti mitä useampaa kohdetta rakennamme yhtä aikaa, sitä enemmän aiheutamme häiriötä ympäristössä liikkuville ihmisille. Raide-Jokerin rakentaminen aiheuttaa väistämättä työnaikaisia liikennejärjestelyjä, mutta työvaiheistuksella voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon näitä järjestelyjä on samanaikaisesti käynnissä.
Lisäksi toteutuvaan aikatauluun vaikuttaa merkittävästi käyttöönotto, eli koko raitiotiejärjestelmän onnistuneen testauksen ja käyttöönottoprosessin vaatima aika. Modernia pikaraitiotietä ei vielä koskaan ole otettu Suomessa käyttöön, joten käyttöönottokokemukset täytyy hakea ulkomailta. Kehitysvaiheessa tulemme laatimaan käyttöönottosuunnitelman, jota noudattamalla voimme varmistaa teknisten järjestelmien, kaluston sekä katu- ja ratainfran yhteensopivuuden ja koko raitiotien turvallisen ja häiriöttömän käytön.
Yksi allianssihankkeen vahvuuksista on eri osapuolien aikainen integrointi. Meillä on käytössämme poikkeuksellisen paljon asiantuntemusta niin kaupungeilta, suunnittelusta kuin rakentamisestakin. Olisi surullista, jos heittäisimme tämän vahvuuden pois pyrkimällä sokeasti johonkin ennalta päätettyyn valmistumisajankohtaan. Projektin tavoitteena on luoda mahdollisimman sujuva ja pitkäikäinen poikittainen joukkoliikenneväline tuleville loppukäyttäjille, eli kaupunkilaisille. Ja tätä näkökulmaa vasten haluamme arvioida mahdollisimman laajasti erilaisia toteutusvaihtoehtoja.
Kehitysvaiheen aikana teemme päätökset toteutusratkaisuista ja suunnitelmat rakentamisen vaiheistuksesta ja käyttöönottoprosessin pituudesta. Näiden tietojen pohjalta laadimme toteutusvaiheen aikataulun, jonka kerromme julkisuuteen viimeistään kehitysvaiheen päätyttyä, eli vuoden 2019 alussa. Silloinkin aikatauluun jää vielä epävarmuustekijöitä esimerkiksi kaavoitukseen liittyen.
Katja Pekkanen
Kirjoittaja toimii Raide-Jokeri-allianssin projektipäällikkönä.