Me Raide-Jokeri-projektissa vaihdamme kokemuksia sekä kotimaisten että ulkomaisten raitiotiekaupunkien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on jakaa tietoa parhaista käytännöistä ja tietysti myös välttää muiden tekemien virheiden toistamista. Kuluvan syksyn aikana eri alojen ammattilaisista koostuvat raidejokerilaisten ryhmät ovat tehneet kolme opintomatkaa Keski-Eurooppaan. Tässä kirjoituksessa pureudutaan erityisesti elokuussa Saksaan (Karlsruhe, Freiburg im Breisgau), Sveitsiin (Zürich) ja Ranskaan (Besançon) tehdyn matkan aikana saatuihin oppeihin ja oivalluksiin.
Opintomatkamme seurue koostui eri alojen asiantuntijoista, jotka tutkailivat raitioteitä kukin omista näkökulmistaan. Mukana oli muun muassa sähkötekniikan, katu- ja kunnallistekniikan, kaupunkikuvan, liikenteen ja rakentamisen ammattilaisia. Opintomatkaa suunniteltaessa tavoitteenamme oli tehdä katsaus keskieurooppalaisiin raitiotieratkaisuihin. Melko lähekkäin toisiaan sijaitsevat kohdekaupungit ovat keskenään erilaisia, ja myös kaupunkien sisältä löytyi sekä uudempia että vanhempia raitiotieratkaisuja, joten tämä tavoitteemme toteutuikin hyvin. Kolmen valtion ja neljän kaupungin opintomatkalla oli mahdollista nähdä ja kokea monia erityyppisiä raitiotieratkaisuja sekä vertailla niitä keskenään.
Mitä opimme?
Hyväksi käytännöksi todettiin se, että kävimme matkapäivän tulokset läpi tuoreeltaan päivittäisten junamatkojen aikana. Näin jokainen sai kertoa, mitä kiinnostavaa oli poiminut päivän tutustumiskohteesta ja keskustella miten nähdyt kohteet yksityiskohtineen peilautuivat Raide-Jokerin suunnitelmiin. Raitiotien suunnittelu ja rakentaminen ovat mitä suurimmassa määrin eri alojen ja näkökulmien yhteensovittamista, minkä vuoksi myös vuoropuhelu on tärkeässä roolissa.
Asiantuntijamme arvioivat erityisesti erilaisten raitiotiehen kuuluvien elementtien vaikutusta kaupunkikuvaan kohdekaupungeissa. Saksan, Ranskan ja Sveitsin välillä on mahdollista löytää eroja sen suhteen, mitä asioita suunnittelussa on painotettu. Jos pieni yleistys sallitaan, voisi sanoa, että Ranskassa painopiste on raitiotien ja sen ympäristön estetiikassa, Saksassa sen turvallisuusratkaisuissa ja Sveitsissä jotain kahden edellisen väliltä. Ranskassa raitiotietä ei esimerkiksi yleensä rajattu muusta katualueesta aidoilla, vaan katuympäristössä pyrittiin avoimuuteen ja harmoniseen kaupunkikuvaan. Tätä kautta ympäristöstä syntyi varsin miellyttävää ja esteettisesti korkealaatuista. Saksalainen lähestymistapa puolestaan oli pragmaattisempi ja turvallisuushakuisempi: raitiotie rajattiin muusta kadusta esimerkiksi aidoilla hyvin monissa paikoissa. Sveitsissä ratkaisut olivat jotain näiden kahden väliltä, ja käytössä olivat muun muassa matalat pensas- ja muut aidat.
Teimme huomioita myös erilaisiin ajojohdin- ja ratasähköjärjestelmiin, pysäkki- ja viherraideratkaisuihin sekä materiaalivalintoihin liittyen. Ajojohdinjärjestelmällä kadun yllä ilmassa on paljon kaupunkikuvallista merkitystä, kuten olimme etukäteen osanneet arvellakin. Osa nähdyistä ratkaisuista oli selkeitä ja hallittuja, osa taas hieman sekavampia ja jopa sotkuisen näköisiä. Pysäkkiratkaisujen osalta Besançonin raitiotiepysäkit muistuttivat melko paljon Raide-Jokerille alustavasti suunniteltua pysäkkijärjestelyä. Pääsimmekin siis tarkastelemaan pysäkin ulkonäköä ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia sekä arvioimaan pysäkin toimivuutta aivan käytännön tasolla.
Ylityspaikka on kohta, jossa raitiotie ja jalankulku risteävät. Ylityspaikka ei ole sama asia kuin suojatie, vaan ylityspaikalla raitiovaunulla on etuajo-oikeus.
Ylityspaikkoja oli merkitty hyvin vaihtelevin tavoin. Osassa opintomatkan kohdekaupungeista merkitseminen oli hyvin vaatimatonta ja esim. Zürichissä ylityspaikkoihin on lisätty raitiotien käyttöönottamisen jälkeen turvallisuutta parantavia ratkaisuja. Tämä antoi hyvää oppia myös meille siitä, että ylityspaikat tulee alusta pitäen merkitä riittävän näkyvästi ja selkeästi. Raide-Jokerissa panostetaan siihen, että ylityspaikoista, kuten koko muustakin pikaraitiotiestä tehdään turvallinen.
Palasimme opintomatkalla täynnä ideoita ja innostusta. Lyhyen ajan sisällä onnistuimme näkemään paljon uutta ja keräämään arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää pääkaupunkiseudun ensimmäisen pikaraitiotien suunnittelussa.
Jari Mäkynen
Kirjoittaja vastaa Raide-Jokerin katuympäristön ratkaisujen kehittämisestä.
Toivottavasti reissulta jäi takataskuun hyviä vinkkejä myös radanvarren asukasviihtyvyyden huomioimiseksi. Itseäni mietityttää (tulevan pysäkin osuessa tonttini viereen) se, miten estetään melu ja näköhaitat, etenkin silloin kun rata kulkee tonttien tason yläpuolella.
Yhtenä yksityiskohtana ratikan soittokello (jota olen ymmärtänyt soitettavan aina kun ratikka saapuu ja lähtee pysäkiltä?): suunnitellulla vuorovälillä tämä merkitsisi häiritsevää kilkutusta muutaman minuutin välein pysäkin vieressä asuvalle. Miten tämä on ratkaistu muualla ja onko raidejokerissa kellon soittelu todella tarpeen?
Kiitos kommentista! Pikaraitiotien turvalliseen kulkemiseen liittyvät asiat, kuten valojen tai äänimerkkien käyttö, tullaan suunnittelemaan kokonaisuutena rakennussuunnittelua tehtäessä.
Kirjoitin tuossa aikaisemmin:
Olis silti toivonut, että raitiotie olis vieläkin enemmän vedetty erilleen muusta liikenteestä ja risteyksissä alittanut autokaistat betonikannen alla, jolloin olis saatu lisättyä nopeutta ja vähennettyä kolaririskiä merkittävästi. Reitille ei myöskään ole suunniteltu ainuttakaan sivuraidetta, johonka sais tarvittaessa työnnettyä hajonneen tai vahingoittuneen vaunun odottamaan huoltoa tai hinausta hallille.
Tämän seurauksena voi syntyä metrosta tuttu ketjureaktio, kun yksi vaunu hajoaa, niin koko linjan kaikki vaunut myöhästyvät ja seisovat. Olis melkein ollut fiksua vastaavan pituiselle reitille suunnitella kolmesta neljään sivuraidetta, kuten Varsovassa on tehty.
Mistä on mahdollista nähdä, minkälaisia hankintoja on tehty/ suunniteltu mm. pysäkkikatosten, sähkönsyöttöasemien, valaisin- ja virtapylväiden osalta? Pysäkeille olis hyvä asentaa jonkunlaiset nimikyltit metron tapaan: Oulunkylä – Åggelby.
Kiinnostais myös valtavasti tietää, minkälainen silta on suunnitteilla Vantaanjoen ylityskohtaan Veräjämäen ja Viikinmäen välille. Mahdollisia havainnekuvia yms? Olisi hienoa, että silta vastaisi muutakin, kun pelkkää betonikantta kaiteineen. Crusellinsiltan tyylinen silta olis paikan arvolle sopiva.
Turvallisuutta myös parantaisi, jos pysäkkien kohdalle asennettaisiin kaiteet vaunujen väliin, jolloin toisen vaunun perästä ei voi juosta toisen vaunun eteen ja näin jäädä alle. Vastaavia onnettomuuksia sattuu Helsingissä jokusia vuosittain. Vastaavat kaiteet on yleisiä maailmalla eikä tarvitse mennä kun Tukholmaan, jossa jokaisella pysäkillä on vastaavat, jos vaan pysäkit on vastakkain.
Olis kiva saada vastauksia joihinkin kysymyksiin.
Kiitos kommentistasi ja pahoittelut, että siihen on jäänyt aiemmin vastaamatta!
Raide-Jokerille ei tosiaan ole tulossa sivuraiteita, vaan häiriötilanteita hallitaan suunnanvaihtopaikoilla, joita tämänhetkisen tiedon mukaan on linjalle tulossa seitsemän. Lisäksi viiteen kohteeseen jätetään varaus suunnanvaihtopaikalle. Suunnanvaihtopaikat ovat linjalla olevia suunnanvaihtovaihteita, joita käytetään linjaliikenteen väliaikaisina päätepysäkkeinä sekä liikenteestä poistettavien rikkinäisten vaunujen ja kunnossapitokaluston kääntöpaikkoina. Suunnanvaihtopaikat on sijoitettu siten, että yhteydet joukkoliikennejärjestelmän vaihtopaikoilla toimisivat häiriötilanteissakin mahdollisimman hyvin. Häiriötilanteiden hoitaminen on tapauskohtaista riippuen häiriön sijainnista ja liikennetilanteesta. HSL suunnittelee toimintaperiaatteet häiriötilanteissa yhdessä tulevan operaattorin kanssa.
Raitiotiehen liittyvien rakennusten ja rakenteiden (mm. pysäkit ja sähkönsyöttöasemat) suunnittelu on vielä käynnissä. Esittelemme niiden periaateratkaisut muun muassa havainnekuvin viimeistään kehittämisvaiheen valmistuessa. Myös Vantaanjoensillasta on tarkoitus laatia havainnekuvia heti, kun ratkaisun yksityiskohdat on lyöty lukkoon.