Asukasvuorovaikutus – mihin asioihin voi vaikuttaa?

Kesälomat alkavat olla pikkuhiljaa takana ja Raide-Jokerissa käynnistyy erityisesti asukasvuorovaikutuksen suhteen vauhdikas syksy. Hanke tulee laatimaan katusuunnitelmat lähes koko 25 kilometrin matkalle ja jokaisen kadun osalta täytyy käydä vuorovaikutusprosessi läpi, ihan jo maankäyttö- ja rakennuslainkin mukaan.

Kovin usein kuulee erityisesti suurten hankkeiden osalta palautetta, ettei asukkaita kuunnella tarpeeksi tai ettei esitettyjä mielipiteitä oteta huomioon. Tässä vaiheessa olisi hyvä avata sitä, mistä asiasta missäkin vaiheessa voi antaa palautetta, ja miksi aika usein saa valitettavasti vastaukseksi ”ei onnistu”. Kaikkien hankkeiden lähtökohta on joka tapauksessa tehdä kaupungista parempi mahdollisimman monille.

Raide-Jokerin osalta asemakaavoitus on nyt valmis ja kaavat ovat hallinnollisessa käsittelyssä. Kaavoitusvaiheessa radan sijainti on määritelty paikoilleen. Samassa yhteydessä on lukittu muiden liikennemuotojen toiminnan periaatteet; tuleeko eritasoliittymiä, katkaistaanko jotain katuja tai yhteyksiä, suojellaanko viheralueita jne. Asemakaavoitusvaiheessa oli mahdollisuus antaa palautetta suurista linjoista. Silloin tehtiin aktiivista tiedotusta ja yhteistyötä asukkaiden sekä asukasyhdistysten kanssa. Suurin osa kaavoista menikin läpi nopeasti ja yhteisymmärryksessä. Espoon puolella kahdesta kaavasta jätettiin valituksia, joten niiden kanssa odotellaan vielä oikeuden päätöstä ennen kuin jatketaan seuraavaan vaiheeseen. Helsingissä kaavojen tilanne on lähes sama.

Seuraavaksi käsittelyyn menevät katusuunnitelmat ovat jo tarkkoja suunnitelmia, joissa yksityiskohtaisesti määritellään katualueen käyttö. Katusuunnitelmassa asettuvat paikoilleen raideliikenteelle varattu alue, ajoneuvoliikenteen kaistat sekä pyöräilylle ja kävelylle varatut kadun osat. Lisäksi katusuunnitelmassa määritellään katuympäristön periaatteet; mihin tulee istutuksia, millaista päällysrakennetta pysäkeillä käytetään ja missä valaisinpylväät tulevat sijaitsemaan jne. Tässä vaiheessa ei siis kannata enää antaa palautetta siitä, pitäisikö raiteiden kulkea Tapiolaan tai tehdäänkö ratikan sijasta sittenkin metro –  niistä on päätetty jo aikaisemmin. Sen sijaan, jos oman tontin kohdalle osuvan ratasähköpylvään tai läheisen koulun suojatien paikka mietityttää, niin näiden huomioiden aika alkaa olla käsillä.

Tarkemmin katusuunnitteluprosessi on kuvattu näillä sivuilla:

Katusuunnitteluprosessin eteneminen Espoossa

Katusuunnitteluprosessin eteneminen Helsingissä

Miksi sitten usein tuntuu, ettei omia toiveita huomioida? Jo pienemmässäkin katuhankkeessa lista lähtötiedoista, eli kaikesta huomioitavasta ja tarvittavasta tiedosta suunnittelun pohjaksi, kasvaa helposti useamman kymmenen kohdan pituiseksi. Suurissa hankkeissa erilaisten huomioitavien asioiden lista on vielä moninkertainen. Tällä hetkellä Raide-Jokerin lähtötietoluettelo sisältää yli 1000 kohtaa! Eli käytännössä yhtä monta perustetta esitettäville ratkaisuille.

Yksi tärkein lähtötieto ja rajoittava tekijä on tila tai yleisemmin sen puute. Katutilan kokonaisuus mitoitetaan kaavavaiheessa. Mikäli päästään tekemään uutta kaavaa käsikädessä hankkeen kanssa, kuten nyt, ovat edellytykset riittävän tilan saamiselle jo huomattavasti paremmat kuin suunniteltaessa katua vanhalle kaava-alueelle. Tämäkään ei tosin aina auta, koska harvoin kaupunki lähtee lunastamaan yksityisiä kiinteistöjä suurissa määrin vain saadakseen kadulle puuttuvan pari metriä, joka mahdollistaisi esimerkiksi leveämmän pyörätien (ihan aina kun niitä ajokaistojakaan ei voi kaventaa esimerkiksi bussireiteillä). Luonnonsuojelulaki taas edellyttää säilyttämään liito-orava-alueita, joten jo pelkästään tilankäytölle löytyy monialaisesti rajoittavia tekijöitä.

Kaikissa hankkeissa ratkaisevin tekijä on raha. Rahankäyttö on siitä jännä juttu, että tehdään niin tai näin, on se yleensä jonkun mielestä väärin päin. Julkisessa keskustelussa kuulee usein, että siellä ne virkamiehet hukkaavat verorahoja. Toisaalta, kun perustelet ettei kallista toivetta voida toteuttaa, niin sekään ei usein kelpaa. Kuntatasolla hankkeiden ohjelmointi on iso ja haastava homma, josta voisi kirjoittaa kokonaan oman tekstin. Raha on asia, joka ohjaa todella tiukasti kaikkea toimintaa. Ja siitähän loppukädessä päättävät vaaleilla valitut poliitikot.

Liikenne- ja katusuunnittelu onkin optimointia ja kompromissien tekoa. Yleensä lopputulos on se ”vähiten huono”. Eri käyttäjäryhmien tarpeet ja toiveet ovat usein keskenään erilaisia ja ristiriitaisia, joten ratkaisu ei koskaan voi olla kaikkia täydellisesti tyydyttävä. Tällöin pitää miettiä aina tapauskohtaisesti, mitkä käyttäjäryhmät painottuvat missäkin paikassa ja mikä ratkaisu sopisi parhaiten juuri kyseiseen kohtaan.

Kaikissa hankkeissa reunaehtoja on siis lukuisia. Tästä syystä, kun lopulta päästään esittelemään tietylle kadulle jotakin ratkaisua, se on käynyt jo monta hylkäyskierrosta läpi, jotta on löydetty ratkaisu tai muutama ratkaisuvaihtoehto, jotka ovat edes jollain tavalla toteutettavissa. Usein palautteet, joita hankkeesta saadaan, ovatkin sellaisia, joita on jo ajateltu ja ehditty tutkiakin, mutta todettu etteivät ne onnistu. Tästä syystä vastaus asukkaiden näkökulmasta uusiin ratkaisuihin tuntuu usein olevan ”ei onnistu”.

Hyvänä nyrkkisääntönä voi yleensä pitää, että mitä pienempi ehdotus sitä todennäköisemmin sen voi toteuttaa. Suunnittelijat ja suunnittelua ohjaavat virkamiehet ymmärtävät asukkaiden paikallistuntemuksen merkityksen. Sen takia juuri myös ne pienet asiat ovat oikeasti tärkeitä. Suunnittelupöydältä ei näe, mistä ihmiset ovat tottuneet kulkemaan virallisten reittien ulkopuolelta. Tai mikä kohta on jo nykyisin koettu turvattomaksi ja uuden rakentamisen yhteydessä sen saisi samalla korjattua. Tästä syystä suunnitelmiin kannattaa aina tutustua ja kertoa havainnoista. Ne kyllä käydään aina läpi ja mietitään huolellisesti, ovatko esitetyt asiat sellaisia, että niille voi jotain tehdä. Ja kuten rahankin osalta, viimeinen sana katusuunnitelmissakin on kuitenkin lautakuntien poliittisilla päättäjillä, jotka suunnitelmat hyväksyvät.

Ja vielä loppuun pienenä toiveena ja vinkkinä: palautteen esittämisen tyyli on myös merkittävä. Perusteltu ja asiallisesti esitetty palaute tuottaa varmimmin tulosta.

Ollaan yhteyksissä!

Pauliina Kuronen
Kirjoittaja vastaa Espoon kaupungilla liikenneväylät-yksiköstä ja on Raide-Jokeri-allianssin johtoryhmän jäsen

Katusuunnittelun etenemisestä ja asukastilaisuuksista tullaan tiedottamaan kaupunkien nettisivuilla sekä Raide-Jokerin verkkosivuilla.

Espoon ajankohtaiset katusuunnitelmahankkeet >>
Helsingin ajankohtaiset katusuunnitelmahankkeet >>