Aiemmat suunnitelmat ja selvitykset

Toteutusmuotoselvitys (2016)

Helsingin ja Espoon teettämässä selvityksessä arvioidaan erilaisten toteutusmuotojen vahvuuksia ja heikkouksia Raide-Jokerin toteuttamisessa. Selvitystyön perusteella allianssimalli soveltuu parhaiten Raide-Jokerin toteuttamiseen. Raide-Jokerin johtoryhmä päätti joulukuussa 2016, että Raide-Jokeri toteutetaan soveltaen allianssimallia.

Hankesuunnitelma (2016)

Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa määritellään raitiotien ja pysäkkien sijainti sekä tarvittavat muutokset katuihin. Siinä on myös selvitetty hankkeen kustannukset ja vaikutukset. Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot päättivät kesäkuussa 2016 Raide-Jokerin toteuttamisesta hankesuunnitelman pohjalta.

Raide-Jokerin ja Laajasalon raitiotieyhteyden kaupunkitaloudellinen arviointi (2016)

Raide-Jokerin ja Laajasalon raitiotieyhteyden kaupunkitaloudellisessa arvioinnissa selvitettiin hankkeiden vaikutukset kiinteistöjen arvoon ja kaupungin maasta saamiin tuloihin, toimitilojen kysyntään, työllisyyteen ja kaupungin verotuloihin.

Raide-Jokerin hankearviointi (2016)

Raide-Jokerin hankearvioinnissa on arvioitu muun muassa hankkeen vaikutuksia henkilöliikenteen tarjontaan, kulkutapavalintoihin, käyttäjiin ja tuottajiin sekä tavaraliikenteeseen. Arviointiin sisältyy myös laskelma hankkeen kannattavuudesta.

Leppävaara–Otaniemi–Tapiola-osuuden jatkosuunnittelu (2014)

Raportissa Raide-Jokerin Espoon pään linjausvaihtoehdoista on selvitetty vaihtoehtojen palvelutaso- ja ympäristövaikutukset, rakentamis- ja käyttökustannukset, maankäytön kehittämismahdollisuudet sekä yleiset vaikutukset Tapiola–Otaniemi–Keilaniemi-alueen kehittymiseen. Selvityksen pohjalta Espoon kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2014, että Raide-Jokerin suunnittelua ei jatketa alustavan yleissuunnitelman mukaisen linjauksen pohjalta, vaan uuden, Otaniemeen päättyvän linjauksen mukaisesti.

  • Raportti (6 Mt)
  • Liite 1 Suunnitelmat (21 Mt)
  • Liite 2 Liikkumisen ja liikenteen tarkemmat tarkastelut (9 Mt)
  • Liite 3 Erikoiskuljetusreitit (1 Mt)
  • Liite 4 Maankäyttöperiaatteet (22 Mt)
  • Liite 5 Maisema ja kulttuuriympäristö (4 Mt)
  • Liite 6 Natura-arvio (4 Mt)
  • Liite 7 Vaihtoehtojen vertailun yhteenveto (400 kt)

Raide-Jokerin matkustajamääräennusteet (2015)

Raide-Jokerin matkustajamääräennusteet päivitettiin alkuvuodesta 2015. Aiempia ennusteita oli tarve päivittää, koska Raide-Jokerin linjaus oli muuttunut Espoossa. Lisäksi uusissa ennusteissa otettiin huomioon mm. HSL:n taksa- ja lippujärjestelmän tulevat muutokset ja uusimmat maankäyttöennusteet.

Raideleveysselvitys (2014)

Raide-Jokerin vaihtoehtoisia raideleveyksiä on selvitetty radan kunnossapidon, ratageometrian, varikkoratkaisun, vaunukaluston ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän näkökannoilta. Selvityksen tilasivat Helsingin ja Espoon kaupungit.

Työssä suositetaan samaa 1 000 mm raideleveyttä, 2,4 metrin vaunun leveyttä ja samaa pysäkin korkeutta kuin tällä hetkellä on käytössä Helsingin kantakaupungin raitiotieverkostossa. Radan poikkileikkauksessa esitetään kuitenkin varautumista 2,65 metriä leveään kalustoon, sillä se tarjoaisi jonkin verran paremman palvelutason ja kuljetuskapasiteetin.

Hankearviointi (2011)

Raide-Jokerin hankearvioinnissa vuonna 2011 päivitettiin hankkeen liikenne-ennusteet ja liikenteelliset vaikutustarkastelut HSL:n uuden liikennemallijärjestelmän avulla, tarkennettiin vertailukohtana olevan Bussi-Jokerin liikenteen kuvausta ja kehitysnäkymiä sekä osoitettiin Raide-Jokerin rooli ja merkitys Helsingin seudun liikennejärjestelmässä ja yhdyskuntarakenteessa. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti elokuussa 2012, että uusi hankearviointi ja maankäyttöselvitys muodostavat riittävän pohjan hankkeen jatkosuunnittelun ja kaavoituksen aloittamiselle.

Alustava yleissuunnitelma (2009)

Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman tavoitteena oli määrittää mm. radan, pysäkkien ja liikennejärjestelyjen aluevaraustarpeet jatkosuunnittelua ja kaavoitusta varten sekä arvioida hankkeella saavutettavat hyödyt ja kustannukset. Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi kesäkuussa 2009.

Alustavassa yleissuunnitelmassa esitetyt asiat ovat tarkentuneet jatkosuunnittelussa, eivätkä kaikki raportissa ja liitteissä esitetyt tiedot ja kuvat ole enää ajan tasalla. Tuoreimmat suunnitelmat löytyvät vuoden 2016 hankesuunnitelmasta.