Usein kysyttyä

Yleistä Raide-Jokerista

Mikä on Raide-Jokeri?

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Se korvaa runkolinja 550:n 2020-luvun alussa. Raide-Jokeri-hanke sisältää pikaraitiotien ja varikon suunnittelun ja toteuttamisen. 

Miksi Raide-Jokeri rakennetaan?

Runkolinjan 550 siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Linjalla on päivittäin lähes 40 000 matkustajaa, ja linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina. Raide-Jokerin vaunuun mahtuu kolme kertaa enemmän matkustajia kuin tavallista bussia suurempaan telibussiin. Raide-Jokeri parantaa myös poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelutasoa. Lisäksi se edistää uusien asuntojen ja palvelujen rakentamista nopean raideyhteyden varteen.

Miksi selvitetyistä vaihtoehdoista valittiin juuri pikaraitiotie?

Raide-Jokeri linja suunniteltiin pikaraitiotieksi jo vuonna 1990, kun ensimmäiset ideat poikittaisesta joukkoliikenneyhteydestä Itäkeskuksen ja Leppävaaran välille nousivat esiin. Vuonna 2003 Jokerilinja 550 kuitenkin avattiin kustannussyistä bussiliikenteen runkolinjayhteytenä.

Nykyisin runkobussilinja 550 on ylikuormittunut, liikennöinti on tehotonta, eikä bussin matkustajakapasiteetti enää riitä vastaamaan kysyntään kaupunkien väestömäärän kasvaessa. Tuleva pikaraitiotie kasvattaa linjan kapasiteettia ja parantaa sen luotettavuutta. Vaikka kokonaismatka-aika ei merkittävästi lyhenne runkolinja 550:n vastaavasta, parantuu yhteyden kapasiteetti ja luotettavuus huomattavasti. Pikaraitiotie on myös kestävä liikkumismuoto, joihin liikkumisen lisääntymisen tavoitellaan suuntautuvan.

Milloin Raide-Jokeri valmistuu?

Linja valmistuu 2020-luvun alkupuolella. Aikataulu tarkentuu allianssin kehitysvaiheessa.

Paljonko Raide-Jokerin rakentaminen maksaa?

Raide-Jokeri-pikaraitiotieyhteyden toteuttaminen on kokonaisuus, johon kuuluu radan suunnittelu ja rakentaminen, varikon suunnittelu ja rakentaminen, pikaraitiovaunujen hankinta sekä liittyviä hankkeita. Raide-Jokeri-projekti vastaa kaikesta muusta paitsi pikaraitiovaunujen hankinnasta, joka on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) vastuulla.

Yksi Raide-Jokeri-allianssin kehitysvaiheen tärkeimmistä tavoitteista on laskea projektin kustannusarvio. Allianssin kustannuslaskenta valmistui tammikuussa 2019. Kustannusarviot vuoden 2018 hintatasossa esitettyinä ovat:

  • raitiotieinfra 386 miljoonaa euroa
  • varikko 69,5 miljoonaa euroa

Vuonna 2015 valmistuneessa hankesuunnitelmassa Raide-Jokerin radan toteuttamisen kustannuksiksi arvioitiin  275 miljoonaa euroa ja varikon toteuttamisen kustannuksiksi 64 miljoonaa euroa. Kustannusarviot esitetään huhtikuun 2015 hintatasossa. Raitiotieinfran kustannusarvio on 368 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, jossa aiempi hankepäätös on tehty. Korotus aikaisempaan hankepäätöksen kustannusarvioon on siis 93 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa.

Raide-Jokeri saa valtionavustusta 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista. Valtionavustus on enintään 84 miljoonaa euroa. Espoo ja Helsinki jakavat loput kustannukset rajalta poikki -periaatteella. Hankesuunnitelman mukaisesti jako on 35 % (Espoo) ja 65 % (Helsinki).

Lue lisää Raide-Jokerin kustannusten muodostumisesta täällä.

Mitä Raide-Jokeri-projektiin sisältyy?

Projekti sisältää Raide-Jokeri-pikaraitiotien sekä varikon suunnittelun ja toteuttamisen.

Ketkä ovat mukana hankkeessa?

Raide-Jokeri-linja toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena.

Helsinki ja Espoo ovat laatineet yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Sopimuksen mukaisesti kaupunkien toimintaa koordinoi tilaajan johtoryhmä, joka vastaa kaupunkien resurssien käytöstä sekä hankkeen laajuuden ja laadun rajauksista.

Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla. Hankkeen suunnittelijakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy:n, Sitowise Oy:n ja NRC Group Finland Oy:n muodostaman ryhmittymä. Urakoitsijana toimii ryhmittymä NRC Group Finland Oy ja YIT Suomi Oy. Kaupunkien muodostama tilaajaorganisaatio, suunnittelija ja urakoitsija muodostavat yhteisen allianssiorganisaation.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus, Espoon kaupunkitekniikan keskus ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus vastaavat Raide-Jokeri-linjan edellyttämästä katusuunnittelusta, erilliskohteista ja liittyvien hankkeiden koordinoinnista sekä Raide-Jokeriin liittyvästä kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta.

Raide-Jokeri-linja toteutetaan soveltaen allianssimallia. Mitä se tarkoittaa?

Allianssimallissa eri osapuolet, eli tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat, yhdistetään yhdeksi organisaatioksi. Osapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä jakaen riskit ja hyödyt. Kaikki sopimusosapuolet noudattavat toiminnassaan avoimuutta ja pyrkivät aitoon yhteistyöhön siten, että kaikki voittavat tai häviävät yhdessä. Allianssimallin kaupallinen malli yhdistää kaikkien osapuolien tavoitteet yhdeksi, jolloin ei synny intressiristiriitoja.

Raide-Jokeri-allianssissa tilaaja, eli Helsingin ja Espoon kaupungit, kilpailuttivat ensin suunnittelijat yhtenä ryhmittymänä ja tämän jälkeen toteuttamisesta vastaavat urakoitsijat ja muut järjestelmätoimittajat toisena ryhmittymänä. Suunnittelijana Raide-Jokeri-allianssissa toimii Ramboll Finland Oy:n, Sitowise Oy:n ja NRC Group Finland Oy:n ja urakoitsijana YIT Suomi Oy:n ja NRC Finlandin muodostama ryhmittymä. Kilpailutuksen perusteella tehtyjen valintojen jälkeen tilaaja muodosti valittujen palveluntuottajien kanssa yhden yhteisen allianssin.

Yhteistyötä edistää allianssin yhteinen työskentelytila Big Room Pitäjänmäessä. Yhteisessä tilassa työskentely pienentää raja-aitoja eri organisaatioiden välillä ja edistää sitä, että työskennellään yhtenä yhteisenä allianssina.

Projektiallianssi toteutetaan kehitys- ja toteutusvaiheina. Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet kehittävät ja suunnittelevat hankeen ja sen toteutustavan. Tämän jälkeen tilaaja tekee investointipäätöksen ja päättää siirtymisestä toteutusvaiheeseen. Raide-Jokerin kehitysvaihe alkoi loppuvuonna 2017. Tämän jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen arviolta vuonna 2019.

 

Miksi Raide-Jokerin toteutustavaksi on valittu allianssimalli?

Keskeisiä etuja allianssihankkeessa on toimijoiden varhainen integraatio, joka tarkoittaa sitä, että suunnitteluun otetaan heti mukaan tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan osaaminen. Lisäksi allianssissa hanke suunnitellaan kerralla kokonaisuutena. Kokonaisuudesta laaditaan luotettava kustannusarvio ennen kuin rakentaminen alkaa miltään osin. Allianssissa kokonaisuuden kustannushallinta onnistuu paremmin verrattuna perinteisiin rakennuttamistapoihin.

Helsingin ja Espoon teettämässä toteutusmuotoselvityksessä on arvioitu mm. projektinjohto-, allianssi- ja st-urakkamallien vahvuuksia ja heikkouksia Raide-Jokerin toteutuksessa. Selvitystyön perusteella allianssimalli soveltuu parhaiten Raide-Jokerin toteuttamiseen.

Kuinka paljon uutta ja täydennysrakentamista Raide-Jokerin uskotaan luovan? Mitkä ovat tässä merkittävimmät alueet?

Raide-Jokerin linjan varteen suunnitellaan uutta asunto- ja työpaikkarakentamista muun muassa Itäkeskukseen, Myllypuroon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen. 

Lähivuosien asemakaavat ovat tuomassa Raide-Jokerin läheisyyteen asuntoja noin 18 000 uudelle asukkaalle Helsingissä ja yli 4 000:lle Espoossa. Pidemmällä aikavälillä Raide-Jokerin varsi tulee tiivistymään entisestään. Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa kotien rakentamisen linjan läheisyyteen kymmenille tuhansille uusille kaupunkilaisille.

Nyt tekeillä olevat asemakaavat mahdollistavat 20 000 uutta asukasta Raide-Jokerin varteen Esimerkiksi Pitäjänmäelle ja Etelä-Haagaan. Pääasiassa uudet asunnot täydentävät nykyistä kaupunkiympäristöä, mutta esimerkiksi Myllypuron lounaisosaan kaavoitettavalle Karhunkaatajan alueelle on tulossa 4 000-5 000 asukkaan täysin uusi asuinalue.

Raide-Jokeri synnyttää myös uusia raideliikenteen solmupisteitä. Esimerkiksi Oulunkylän asemalla risteävät tulevaisuudessa päärata ja Raide-Jokeri. 

 

 

Miten asukkaiden näkemyksiä on huomioitu ja kuultu hankkeen suunnittelussa?

Hankesuunnittelun aikana pidettiin useita asukastilaisuuksia. Hankesuunnittelun käynnistyessä kerättiin näkemyksiä Raide-Jokerin vaikutuksista alueellisesti sekä ihmisten arkielämään ja liikkumiseen. Lisäksi kartoitettiin toiveita maankäytön kehittämisestä ja palvelutarjonnasta raideyhteyden varrella. Espoossa esiteltiin lisäksi linjauksen muutosta. Alueellisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin messumaisina tapahtumina. Raide-Jokerin liikennesuunnitelmat olivat esillä kommentteja varten hankkeen verkkosivuilla sekä näyttelytila Laiturilla Kampissa ja Sellon kirjastossa. Myös asemakaavojen ja katusuunnitelmien laatimisen yhteydessä on pidetty asukastilaisuuksia. Jatkossakin projektin on tarkoitus pitää asukkaita tiiviisti mukana hankkeen suunnittelussa esimerkiksi katusuunnitelmien valmistumisen yhteydessä.

 

Reitti ja pysäkit

Mistä Raide-Jokeri kulkee?

Raide-Jokerin reitti ja pysäkit. Avaa isompi kuva (pdf).

Raide-Jokeri kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550 eli Bussi-Jokerin reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. Pitäjänmäestä eteenpäin ratalinja kulkee suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Laajalahden ja Otaniemen kautta Keilaniemeen.

Mikä on Raide-Jokerin pysäkkiväli ja mihin se perustuu?

Keskimääräinen pysäkkiväli pikaraitiotiellä on 800 metriä. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa (alustava yleissuunnitelma ja hankesuunnitelma) on tarkkaan haettu optimaalista ratkaisua pysäkkien sijainnille, jotta pysäkit palvelisivat mahdollisimman suurta matkustajamäärää, mutta mahdollistaisivat silti riittävän nopean matka-ajan. Linjalle tulee 34 pysäkkiparia.

Miten vaihdot bussin, junan, metron ja Raide-Jokerin välillä järjestetään?

Raide-Jokerin suunnittelussa vaihdot on huomioitu erityisesti juna- ja metroliikenteen ja säteittäisten pääväylien vaihtopaikoissa. Nykyistä poikittaista Jokeri-bussi-linjaa käytetään paljon vaihtamiseen. Siksi vaihtamisen helppouteen kiinnitetään Raide-Jokerin suunnittelussa erityistä huomiota.

Tuleeko pysäkeille pyöräpysäköintimahdollisuus?

Kaikilla pysäkeillä varaudutaan pyörien liityntäpysäköintiin ja pysäkeille suunnitellaan hyvät pyöräily-yhteydet.

Millä perusteella reitin linjauksesta on päätetty?

Asiaa on tutkittu 1990-luvulta alkaen. Linjauksesta päätettäessä on haettu kompromissia matkustajamäärien ja matka-ajan välillä. Pääosin linjaus on lyöty lukkoon alustavassa yleissuunnitelmassa. Siinä reitti tosin kulki Laajalahden kautta Tapiolaan.

Espoon kaupunki teetti Otaniemessä toimivien yhteisöjen aloitteesta selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksen perusteella Espoon hankesuunnittelua päätettiin jatkaa Leppävaarasta Otaniemeen ja Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Linjauksella saatiin Espoossa enemmän matkustajia ilman että matka-aika muuttui pidemmäksi.

Rakentaminen

Milloin Raide-Jokerin rakentaminen alkaa?

Rakentamisen aloitusajankohta ei vielä ole varmistunut. Raide-Jokerin uusi kustannusarvio on edennyt Helsingin ja Espoon kaupunkien hyväksyttäväksi tammikuussa 2019. Mikäli uusi kustannusarvio hyväksytään kevään aikana, voi rakentaminen alkaa kesäkuussa 2019.

Milloin Raide-Jokerin rakentaminen eri alueilla alkaa?

Rakentamisen tarkempi aikataulu selviää kevään 2019 aikana. Tarkempi aluekohtainen rakentamisaikataulu julkaistaan näillä sivuilla heti kun se varmistuu. 

Tehdäänkö rakennustöitä öisin?

Kyllä, yötöitä tehdään silloin, kun se on perusteltua. Yötöistä tiedotetaan erikseen Raide-Jokerin viestintäkanavissa ja lähikiinteistöihin jaettavilla tiedotteilla. Meluavat työt pyritään tekemään päiväsaikaan.

Kuinka paljon haittaa rakentamisesta aiheutuu asukkaille ja liikenteelle?

Rakentamisesta aiheutuu valitettavasti aina jonkin verran haittaa lähiympäristölle. Pikaraitiotien rakentamisen haitat eivät kuitenkaan keskimäärin poikkea tavanomaisesta kadunrakentamisesta.

Rakentaminen aiheuttaa muutoksia ajoneuvoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen reitteihin. Yksi projektin keskeisistä tavoitteista on työnaikaisten liikennejärjestelyjen sujuvuus. Poikkeusliikennejärjestelyt pyritään järjestämään niin, että haittaa aiheutuu mahdollisimman vähän. 550-linjan sujuvaan liikennöintiin kiinnitetään erityishuomiota.

Rakennamme ympäristöviranomaiselta saatujen lupien mukaisesti ja noudatamme viranomaisen kanssa sovittuja menettelyjä muun muassa melua aiheuttavien töiden osalta. 

Aiheuttaako rakentaminen melua ja tärinää?

Rakentamisesta aiheutuu valitettavasti jonkin verran melu- ja tärinähaittoja lähiympäristölle. 

Rakennamme ympäristöviranomaisilta saatujen melulupien mukaisesti ja mittaamme tarvittaessa aiheuttamamme melutason. Rakentamisen aikaisiin paalutus- ja louhintatärinän vaikutuksiin kiinnitetään huomiota siten, ettei ympäristölle aiheuteta kohtuutonta haittaa. Mittaamme louhinta- ja paalutustöistä aiheutuvaa tärinää ja suunnittelemme jokaisen räjäytyksen huomioiden edellisestä räjäytyksestä aiheutuneen tärinän.

Mistä ja milloin saa tietoa rakentamisvaiheen poikkeusliikennejärjestelyistä?

Tietoa päivitetään mm. näille verkkosivuille ja Raide-Jokerin sosiaalisen median kanaviin (Facebook, Twitter, Instagram). Tietoa julkaistaan sitten, kun rakentamisen aloittamisajankohdasta on varmuus.

Kulkeeko bussilinja 550 Raide-Jokeri-radan rakentamisen aikana?

Kyllä kulkee. Raide-Jokeri rakennetaan pääosin nykyisen kadun viereen, jolloin bussilinjaa voidaan ainakin osin liikennöidä samalla reitillä kuin nyt. Joissakin kohdissa Raide-Jokeri-linja kulkee eri reittiä kuin bussilinja, jolloin rakentamisella ei ole vaikutusta bussiliikenteeseen. Paikoin bussi joutuu ajamaan kiertoreittiä.

Muutoksia bussilinjaan 550 on tulossa, mutta ne pyritään suunnittelemaan mahdollisimman pitkään jatkuviksi, jotta matkustajille ei tule liikaa muutoksia ja niihin on helppo sopeutua. Muutoksista tiedotetaan erikseen lähempänä rakentamisen aloitusta Raide-Jokerin ja HSL:n viestintäkanavissa.

Aiheuttavatko rakennustyöt vaaratilanteita tai haittaa ympäristölle?

Rakennustyöalueet suunnitellaan turvallisiksi ja helppokulkuisiksi. Ympäristölle tulevat haitat (esim. työmaan aiheuttama melu ja pöly) minimoidaan.

Suunnitteluvaiheessa tehdyt ympäristöselvitykset asettavat reunaehdot myös rakentamiselle. Esimerkiksi Laajalahden ja Viikin Natura-alueiden läheisyydessä paalutuksen kaltaista, voimakasta melua aiheuttava rakentaminen tulee tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella. Lisäksi luontoarvoja tullaan huomioimaan erillisillä ohjeilla esimerkiksi purojen ja jokien ympäristössä rakennettaessa.

Ympäristövaikutuksia seurataan rakentamisen aikana ympäristöviranomaisen (ELY-keskus) ohjeiden mukaisesti.

Miten Patterimäen tunnelin louhinta vaikuttaa lähiympäristöön?

Louhintatyöt suunnitellaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän

haittaa ympäristölle. Melua noudattavissa työvaiheissa noudatetaan meluluvan

mukaisia meluaikoja ja -tasoja. Ennen louhintatöiden aloitusta ulkopuolinen

tärinäasiantuntija kiertää lähiympäristön kiinteistöt ja määrittää louhintatöille

tärinärajat, joita rakentamisessa noudatetaan. Tärinäraja-arvot määritellään niin,

että louhinnoista ei aiheudu kohteen rakenteisiin vahinkovaaraa. 

 

Tunnelin työt kestävät arviolta noin yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen siirrytään

tavanomaisempaan rakentamiseen. Ennen louhintatöiden aloitusta tulevista

työvaiheista tiedotetaan Raide-Jokerin kanavissa. Tarvittaessa asukkaat voivat

myös ottaa käyttöönsä ilmaisen tärinäilmoituspalvelun.

 

Pikaraitiotie on linjattu suunnitelmissa niin, että Patterinmäen länsipuolinen 

metsäalue säilyisi mahdollisimman suurena ja yhtenäisenä. Ratalinjaus ei kulje

liito-oravalle tärkeimpien alueiden kautta. Lähes poikkeuksetta viheralueille

rakentaminen kaventaa eläinten elinalueita ja aiheuttaa usein myös häiriötä.

Toisaalta kaupunkiympäristöissä eläimet kykenevät sopeutumaan paremmin

rakentamiseen ja häiriöihin kuin kaupunkien ja taajamien ulkopuolella.

Aiheutuuko rakentamisesta tärinähaittoja esimerkiksi lähikiinteistöjen herkille laitteille?

Rakentaminen voi joissain kohdin vaatia herkkien laitteiden tärinäeristämistä. Tärinän kannalta haasteellisiksi tunnistetuissa kotheissa lähikiinteistöt kierretään läpi ja herkät laitteet kartoitetaan. Rakentamisen aikaista tärinää seurataan tärinämittareilla, jotka ilmoittavat tärinämäärät suoraan työstä vastaavan matkapuhelimeen. Mikäli tärinä ylittää raja-arvot, muutetaan rakentamistapaa.

Mitkä ovat rakentamisen kannalta haastavimmat kohteet?

Haastavia kohteita on paljon, koska rakennamme tiiviiseen kaupunkiympäristöön olemassa olevan infran päälle. Kyseessä on iso ja näkyvä hanke, joka tulee vaikuttamaan monen asukkaan liikkumiseen. Haastavimpia kohteita ovat esimerkiksi Huopalahden aseman alikulku ja Kehä I alue Laajalahdessa.

Rakennetaanko rata yhtäjaksoisesti päästä toiseen vai erillisinä vaiheina?

Rataa rakennetaan useassa paikassa yhtä aikaa erillisinä vaiheina. Radan rakentamisen edellyttämiä johtosiirtoja on esimerkiksi ajoitettava niin, että olemassa olevat putket, johdot ja kaapelit toimivat ilman suuria häiriöitä. Siltojen ja tunneleiden rakentamiset ovat pitkäkestoisia vaiheita. Myös vuodenajat ja Natura-alueiden lintujen pesimäajat vaikuttavat rakentamisen ajoitukseen. Lisäksi rakentaminen on suunniteltava niin, että bussilinja 550:n sujuva liikennöinti varmistetaan koko projektin ajan. Rakentamisen aikataulu tarkentuu kevään 2019 aikana ja julkaistaan heti, kun rakentamisen aloituksesta on varmuus.

Millainen on raiteen perustus?

Perustus vaihtelee maaperän mukaan. Pehmeille paikoille rakennetaan teräsbetonipaalut, muualle asennetaan paalulaatta, jolle raide perustetaan.

Liikennöinti

Miten Raide-Jokeri eroaa nykyisistä raitiolinjoista?

Raide-Jokeri on nykyisiä raitiovaunulinjoja nopeampi. Se kulkee pääosin omalla kaistallaan erillään muusta liikenteestä, jolloin esimerkiksi ruuhkat eivät hidasta sen kulkua. Liikennevaloetuuksien ansiosta Raide-Jokerille ei tule ylimääräisiä pysähdyksiä pysäkkien välillä. Nopeaa kulkua edistää myös se, että pysäkit ovat harvemmassa kuin muilla raitiolinjoilla – Raide-Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli on noin 800 metriä. Tavoitteena on noin 25 km/h keskimääräinen matkanopeus, joka sisältää myös pysäkeillä pysähtymiset. Se on huomattavasti korkeampi kuin Helsingin kantakaupungin ratikan 14–15 km/h keskimääräinen matkanopeus.

Millaisia matka-aikoja Raide-Jokerilla on?


Raide-Jokerin matka-aikoja. Avaa isompi kuva (pdf).

Keskeisiä matka-aikoja:

  • Keilaniemi - Otaniemi ~ 3,5 min
  • Otaniemi - Leppävaara ~ 13 min
  • Leppävaara - Huopalahden asema ~ 13 min
  • Huopalahden asema - Oulunkylän asema ~ 15 min
  • Oulunkylän asema - Viikin tiedepuisto ~ 6 min
  • Viikin tiedepuisto - Itäkeskus ~ 10 min

Itäkeskuksesta Keilaniemeen kuljettuna Raide-Jokerin matka-aika kestää noin tunnin. Rata on 25 km pitkä ja keskinopeus 25 km/h. Matka-aika ei lyhene verrattuna nykyiseen Jokeri-linjaan, mutta kyytiin mahtuu 2-3 kertaa enemmän matkustajia, eikä ratikka jää bussien tapaan ruuhkaan, koska se liikkuu omalla kaistallaan. Keskimäärin Raide-Jokerilla tehtävien matkojen pituuden arvioidaan olevan 3,5 kilometriä, kuten nykyisellä bussi 550:lläkin.

Kuinka paljon Raide-Jokerilla on ennustettu olevan matkustajia?

Raide-Jokerilla on vuonna 2025 ennustettu olevan 88 000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Vuoden 2040 matkustajamääräennuste arkivuorokaudelle on 102 000 matkustajaa. Nykyisin bussilinjalla 550 matkustaa noin 40 000 henkeä vuorokaudessa.

Miksi linjaa ei siirrytä liikennöimään pidennetyillä busseilla tai pääosin omalla kaistallaan kulkevilla superbusseilla?

Bussiliikenteen kapasiteettia on vaikeaa kasvattaa nykyisestä kohtuullisin kustannuksin ja nykyiset laatuvaatimukset huomioiden. Bussien kustannusoptimiksi pääkaupunkiseudulla on osoittautunut 15 metrin telibussi, mutta 550:n matkustajamäärien vaatimalla tiheällä vuorovälillä risteykset ja pysäkit eivät telibusseilla pysyisi toimivina. Erityisesti ongelmia tulee raskaan raideliikenteen vaihtopaikoissa, joissa kuormittuneesta ruuhkajunasta saattaa vaihtaa kerralla bussi-Jokeriin vaikkapa 50 henkilöä, eli 2/3 yhden bussin kapasiteetista. Tästä seuraa väistämättä hankaluuksia operointiin.

18 metrin nivelbusseilla lisää kapasiteettia saataisiin hieman, mutta ei kovin pitkäksi aikaa. Periaatteessa busseja valmistetaan noin 24-25 metrin pituuteen asti, mutta nivel- ja kaksinivelbussien käyttökustannukset ovat varsin suuria. Kun matkustajamäärän lisäksi ennakoidaan kasvavan yli kaksoisnivelienkin kapasiteetin noin kymmenen vuoden tähtäimellä, on arvioitu mielekkääksi siirtyä suoraan raideliikenteeseen ilman uusia välivaiheita.

Käytännössä tiheän linjan liikennöinti vaatisi oman kaistan busseille lähes koko reitille. Lisäksi linja vaatii toimivat liikennevaloetuudet, jotka aiheuttaisivat tiheällä liikennöintivälillä huomattavan paljon haittaa muulle liikenteelle. 550-linjan bussit ketjuuntuvat jo nykyisellä neljän minuutin vuorovälillä, joten sen toteutunut laatutaso ja kapasiteetti ei tälläkään hetkellä ole se, mikä sen laskennallisesti pitäisi olla. Mitä tiheämmäksi vuoroväli muuttuu, sitä suuremmaksi todellisen kapasiteetin ongelma kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että eri aikoihin lähteneet bussit saapuvat pysäkeille peräkkäin, ja jälkimmäinen bussi on osittain tyhjänä. Kun vuorot myöhästyvät, myös matkustajat myöhästyvät ja odotusajat pysäkeillä kasvavat. Yhteiskunnan kannalta matkustajien menettämä aika on kustannus, koska se on poissa muusta tuottavasta toiminnasta.

Tiheästi liikennöityjen bussien vaatiman eristetyn infran rakentaminen ja uuden kaluston hankkiminen vaatisi siis isoja investointeja, joiden käyttöikä kuitenkin jäisi varsin lyhyeksi. Kapasiteetin noston näkökulmasta onkin järkevämpää siirtyä suoraan huomattavasti suuremman kapasiteetin raitiotiejärjestelmään, joka toki myös tarvitsee mittavaa infran uudistamista, mutta myös kykenee vastaamaan kasvaviin matkustajamääriin pitkällä aikavälillä.

Raideliikenteellä on paremman kapasiteetin lisäksi myös monia muita hyötyjä bussiliikenteeseen nähden. Helsingissä on aiemmissa hankkeissa yhdenmukaisesti havaittu, että linjan siirtäminen raiteille kasvattaa matkustajamääriä huomattavasti. Näin kävi esimerkiksi, kun yhteys Länsiterminaalista keskustaan muutettiin bussista raitiotieksi. Raideliikenne houkuttelee myös huomattavasti enemmän yksityisiä ja julkisia investointeja radan varteen kuin bussiliikenne reittinsä varrelle. Jo ennen rakentamisen aloittamista olemme Raide-Jokerissa huomanneet, että maankäytön kehittämisen kiinnostus tulevan pikaraitiotien varrella on kasvanut merkittävästi. Kiinteistökehittäjät arvostavat raideliikennettä muun muassa sen pysyvyyden vuoksi.

Raide-Jokerin maksiminopeus on 70 km/h. Eikö ole vaarallista ajaa niin kovaa?

Nopeus sovitetaan muun liikenteen rytmiin. 70 km/h nopeutta voidaan ajaa vain sellaisilla alueilla, joilla raitiotie on erillään muusta liikenteestä. Näitä rataosuuksia ovat Viikintie, Maaherrantie sekä Kehä I:n varsi Espoossa. Lisäksi pitkät pysäkkivälit mahdollistavat nopeuden nostamisen.

Mikä on ratikoiden liikennöintiaika ja vuoroväli?

Liikennöintiajaksi on suunniteltu klo 4.30–01.00. Vuoroväli arkisin ruuhka-aikaan (klo 6.30–9.30) on 5 min, yöllä (klo 21.00–01.00) 20 min ja muina aikoina 10 min. Viikonloppuisin pikaratikat kulkevat päivällä (klo 10.00–19.00) 10 min välein sekä aamulla ja yöllä (klo 5.00–10.00 ja klo 19.00–01.00) 20 min välein.

Liikennöintiajat ja vuorovälit ovat viitteellisiä ja ne tarkentuvat ennen liikennöinnin aloittamista. Liikennöintiaikoihin ja vuoroväleihin vaikuttavat päivittyvät ennusteet Raide-Jokerin varrella asuvien asukkaiden määrästä sekä joukkoliikenteen käytön yleiset ennusteet. Vuorovälit riippuvat myös joukkoliikenteen palvelutasoa koskevista yleisistä linjauksista, joihin vaikuttavat yhteiskunnan ja siten liikkumisen muutokset kuten esim. palveluiden käytön muutokset, digitalisaatio ja työskentelyn muutokset.

Kuinka montaa bussia ratikka vastaa kapasiteetiltaan?

Vaunuihin mahtuu 2–3 kertaa enemmän matkustajia kuin tavallisia busseja suurempiin telibusseihin.

Saavatko autot ajaa raitiotieradalla?

Autot saavat ajaa raitiotieradalla silloin, kun rata on rakennettu sekaliikennekaistaksi. Sekaliikennekaistaa on koko Raide-Jokeri-radan pituudella yhteensä noin 1,9 km. Sekaliikennekaistoilla käytetään ajoradan pinnan tasoon upotettua urakiskoa, joka mahdollistaa radan päällä ajamisen.

[caption id="attachment_2768" align="alignnone" width="625"] Raide-Jokerin väylätyypit ja nopeusrajoitukset. Avaa isompi kuva. [/caption]

Miten esteettömyys on huomioitu Raide-Jokerin suunnittelussa?

Tavoitteena on, että raitiovaunukalusto, pysäkit ja jalankulkuyhteydet pysäkeille ovat esteettömiä. Kaluston suunnittelussa tehdään käyttäjälähtöisiä esteettömyystestauksia, jotta esteettömyys saadaan huomioitua suunnitteluratkaisuissa mahdollisimman monipuolisesti. Vanhukset, lapsiperheet ja muut käyttäjät, kuten näkö- ja kuulovammaiset tai pyörätuolia käyttävät henkilöt, otetaan huomioon niin kaluston, pysäkkien kuin informaatiojärjestelmänkin suunnittelussa.

HSL on korvaamassa kuntarajoihin perustuvat lippualueet vyöhykkeillä. Millä vyöhykkeellä Raide-Jokeri liikennöi?

Raide-Jokeria liikennöidään kokonaan B-vyöhykkeellä. Vyöhykeuudistukseen voi tutustua tarkemmin HSL:n verkkosivuilla. 

Kalusto

Millaisilla raitiovaunuilla Raide-Jokeria liikennöidään?

Raide-Jokeria liikennöidään korkealuokkaisilla, kahteen suuntaan ajettavilla pikaraitiovaunuilla. Matalalattiaisiin vaunuihin on helppo nousta, niissä on ilmastointi ja ovet molemmin puolin vaunua. Vaunuissa on 76 istumapaikkaa ja 180 seisomapaikkaa. Vaunut ovat 34,5 metriä pitkiä, ja niiden pituus on jatkettavissa 44 metriin. Raide-Jokerin vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. Vaunut tilaa HKL, ja niiden kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa.

Saako pikaraitiovaunussa kuljettaa polkupyörää?

Polkupyörien kuljettamisesta ei ole tehty päätöstä. Päätöksen tekee HSL, joka määrittelee, minkälaista matkustajapalvelua pikaraitioliikenteellä tarjotaan.

Kuljettamisesta päätetään, kun Raide-Jokerin liikennöinnin aloitus on lähempänä. Jokaisella pysäkillä on varauduttu pyörien liityntäpysäköintiin.

Voiko Raide-Jokerin vaunuilla ajaa muualla kuin Raide-Jokeri-linjalla?

Kyllä voi. Raide-Jokeri-linjan lisäksi kalustolla voidaan liikennöidä Helsingin kantakaupungin raitiotieverkolla sekä suunnitteilla olevilla uusilla pikaraitioteillä, kuten Kruunusilloilla.

Voiko kantakaupungin ratikoilla ajaa Raide-Jokeri-linjalla?

Ei voi. Koska Raide-Jokerin kalusto on ajettavissa vaunun molemmista päistä ja ovet aukeavat molemmin puolin vaunua, ei pikaraitiotielinjoille rakenneta kääntösilmukoita vaan pääteterminaalit. Ilman kääntösilmukoita kantakaupungin ratikat eivät pysty kääntymään, eivätkä siksi liikennöimään uudella linjalla.

Missä Raide-Jokerin vaunuja huolletaan ja säilytetään? Aiheutuuko huoltotöistä haittaa lähiympäristölle?

Raide-Jokerin vaunuja säilytetään ja huolletaan Roihupeltoon rakennettavalla uudella raitiovaunuvarikolla. Varikolla tehtävät siivoustyöt ja huollot tehdään rakennuksen sisällä, jolloin työstä ei kantaudu melua. Valoa ei tule ympäristöön normaalia kaupunkivaloa enempää. Raitiovaunujen pesussa käytetään biologisesti hajoavaa, liuotteetonta pesuainetta, josta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä varikoiden työntekijöille.

Projektissa tehdyssä varikkoselvityksessä selvitettiin kaksi eri vaihtoehtoa varikkoratkaisuksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Raide-Jokerilla on vain yksi päävarikko joka sijaitsee rataosan itäpäässä Roihupellon metrovarikon vieressä, nykyisellä bussivarikkoalueella. Toisessa vaihtoehdossa varikkoja olisi kaksi, Roihupellon päävarikko sekä sivuvarikko Laajalahden pohjoisreunassa.

Tammikuussa 2018 valmistuneen selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisempaa on rakentaa vain yksi varikko Roihupeltoon. Asemakaavassa on kuitenkin varaus Laajalahden varikolle siltä varalta, että tulevaisuudessa tarvitaan lisäkalustoa matkustajamäärän kasvun vuoksi.

 

Raide-Jokeri ja ympäristö

Saastuttaako Raide-Jokeri?

Päinvastoin. Raide-Jokerin myötä päästöt vähenevät merkittävästi. Hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän noin 85 %, typenoksidipäästöjen (NOx) noin 95 % ja partikkelipäästöjen (PM) noin 70 % Bussi-Jokeriin (linja 550) verrattuna. Raide-Jokeri lisää myös joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää yksityisautoiluliikennettä, jolloin autoliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja ilmansaasteet vähenevät. Raitiotie on lähipäästötön.

Aiheuttaako Raide-Jokeri melua liikennöinnissä?

Nykytason melu aiheutuu pääasiassa autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkittävää lisäystä. Raitiotien melu noin 10 dB hiljaisempaa kuin muu katuliikenteen melu. Pikaraitiotien liikennöinnin alkaessa kokonaismelutilanne säilyy keskiäänitason osalta käytännössä ennallaan.

Raitioliikenteestä voi kuitenkin syntyä melua esim. kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Vaihteet pyritään sijoittamaan niin, että vaihteiden yliajosta aiheutuva meluhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Mahdollista kaarrekirskuntaa vältetään käyttämällä ratalinjalla mahdollisimman loivia kaarteita. Runkomelulla tarkoitetaan maaperän kautta rakennukseen syntyvää värähtelyä, joka muuttuu ääneksi. Runkomelua voidaan torjua asentamalla vaimentavia mattoja herkkiin kohteisiin.

 

Aiheuttaako Raide-Jokeri tärinää liikennöinnissä?

Tärinälle alttiit paikat on selvitetty ja niihin suunniteltu tärinän vaimennustoimenpiteet. Radan perustamista paalulaatalla pidetään tehokkaimpana tärinäntorjuntakeinona. Raiteet tullaan riskialttiimmilla pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla perustamaan paalulaatoilla tai massanvaihdon varaan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, ratarakennetta vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla riskiä asumismukavuuteen vaikuttavasta tärinähaitasta ei ole tai haitta on olematon.

 

Aiheuttaako Raide-Jokeri sähkömagneettista säteilyä?

Raitiotie aiheuttaa tasasähkömagneettikenttiä, joita ei tyypillisesti esiinny luonnossa. Niillä voi olla vaikutusta herkkien laitteiden, kuten sairaaloiden ja tutkimuslaitosten mittalaitteiden toimintaan. Raide-Jokerin ajojohdinjärjestelmän magneettikentät eivät aiheuta suunnitelmien mukaan toteutettuna lähiympäristössä ihmisten tai eläinten terveydelle minkäänlaisia haittoja tai toimenpiteitä.

Miten luonto ja reitillä oleva luonnonsuojelualue on huomioitu?

Linja sivuaa Espoossa Laajalahden luonnonsuojelualuetta ja Helsingissä Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta. Hanketta suunniteltaessa on käyty tiivistä vuoropuhelua ympäristöviranomaisten (mm. Ympäristöministeriö) kanssa sekä tehty Natura-arvio ja kaksi Natura-tarvearviota hankkeesta. Kaavoituksen yhteydessä on saatu viranomaislausunnot, joissa todetaan, että Raide-Jokeri ei heikennä Laajalahden Natura-alueen suojeluarvoja. Vanhojen metsien suojelualueesta on käyty kolmiportainen arviointimenettely viranomaisten kanssa.

Raide-Jokeri-allianssin kehitysvaiheessa vuoropuhelua ympäristöviranomaisten kanssa on jatkettu ja alueille on tehty luontoselvityksiä. Rakentamisen aikana mm. liito-oravien kulkuyhteydet pyritään säilyttämään.

Minkä verran radan lähettyville on suunnitteilla uutta asunto- ja työpaikkarakentamista?

Avaa isompi kuva (pdf)Asukasluvun ja työpaikkojen kasvu Raide-Jokerin varrella. Avaa isompi kuva (pdf).

Raide-Jokerin linjan varteen suunnitellaan uutta asunto- ja työpaikkarakentamista muun muassa Itäkeskukseen, Myllypuroon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen. Erityisesti pysäkkien ympäristöistä tavoitellaan vetovoimaisia paikkoja, jotka houkuttelevat asumisen lisäksi työpaikkoja ja palveluita.

Lähivuosien asemakaavat ovat tuomassa Raide-Jokerin läheisyyteen asuntoja noin 18 000 uudelle asukkaalle Helsingissä ja yli 4 000:lle Espoossa. Pidemmällä aikavälillä Raide-Jokerin varsi tulee tiivistymään entisestään. Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa kotien rakentamisen linjan läheisyyteen kymmenille tuhansille uusille kaupunkilaisille.

Nyt tekeillä olevat asemakaavat mahdollistavat 20 000 uutta asukasta Raide-Jokerin reitin varteen Esimerkiksi Pitäjänmäelle ja Etelä-Haagaan. Pääasiassa uudet asunnot täydentävät nykyistä kaupunkiympäristöä, mutta esimerkiksi Myllypuron lounaisosaan kaavoitettavalle Karhunkaatajan alueelle on tulossa 4 000–5 000 asukkaan täysin uusi asuinalue.

Raide-Jokeri synnyttää myös uusia raideliikenteen solmupisteitä. Esimerkiksi Oulunkylän asemalla risteävät tulevaisuudessa päärata ja Raide-Jokeri.

Laskeeko asunnon lähelle rakennettava rata asunnon arvoa?

Päinvastoin. Maailmalle toteutetut nykyaikaiset pikaraitiotiet osoittavat, että niin maan kuin asuntojenkin arvo raitiotien läheisyydessä nousee, sillä raitiotie tuo alueelle luotettavan liikkumisvälineen autoliikenteen verkon ruuhkautuessa kasvavissa kaupungeissa.

Miten alueen asukkaiden näkemykset on huomioitu ja kuultu hankkeen suunnittelussa?

Hankesuunnittelun aikana pidettiin useita asukastilaisuuksia. Hankesuunnittelun käynnistyessä kerättiin näkemyksiä Raide-Jokerin vaikutuksista alueellisesti sekä ihmisten arkielämään ja liikkumiseen liittyen. Lisäksi kartoitettiin toiveita maankäytön kehittämisestä ja palvelutarjonnasta raideyhteyden varrella. Espoossa esiteltiin lisäksi linjauksen muutosta. Alueellisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin messumaisina tapahtumina. Raide-Jokerin liikennesuunnitelmat olivat esillä kommentteja varten hankkeen verkkosivuilla sekä näyttelytila Laiturilla Kampissa ja Sellon kirjastossa.

Raide-Jokeri-projektin myötä valmistuvien katusuunnitelmien luonnoksia esitellään asukkaille avoimissa tilaisuuksissa vuosien 2018 ja 2019 aikana. Luonnosten kommentointiaikana katusuunnitelmaluonnoksista kerätään kommentteja sekä esittelytilaisuuksissa että suoraan kaupungin kanavia pitkin. Näiden kommenttien pohjalta luonnoksia parannetaan ja muodostetaan katusuunnitelmaehdotus. Tämän jälkeen katusuunnitelmaehdotukset asetetaan nähtäville, ja niistä voi tehdä halutessaan muistutuksen. Katusuunnitelmien hyväksymisestä päättävät lopulta kaupunkien lautakunnat.

Myös yleis- ja asemakaavojen laatimisen yhteydessä on pidetty asukastilaisuuksia.

Raide-Jokerin Espoon osuudesta
 

Miten Espoon osuuden linjauksesta on päätetty ja voiko sitä vielä muuttaa?

Raide-Jokerin linjausta on tutkittu 1990-luvulta alkaen. Linjauksesta päätettäessä etsittiin kompromissi matkustajamäärien ja matka-ajan välillä. Tavoitteena oli saada linjalle mahdollisimman paljon matkustajia niin, että matka-aika pysyy mahdollisimman lyhyenä.

Linjaus on pääosin lyöty lukkoon alustavassa yleissuunnitelmassa (2009). Espoon osuuden linjaus on kuitenkin muuttunut alustavasta yleissuunnitelmasta, jossa reitti tosin kulki Laajalahden kautta Tapiolaan. Vuoden 2013 aikana selvitettiin Otaniemen toimijoiden aloitteesta linjauksen muuttamista Tapiolasta Otaniemeen. Selvityksen perusteella Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Linjauksella saatiin Espoossa enemmän matkustajia ilman, että matka-aika muuttui pidemmäksi. 

Lopullisen linjauksen mukainen hankesuunnitelma valmistui vuonna 2015. Raide-Jokeri-allianssissa tehtävä radan suunnittelu ja rakentaminen noudattaa hankesuunnitelman linjausta, eikä sitä enää muuteta.

Eikö Raide-Jokerin kannattaisi kulkea Tapiolaan eikä metron kanssa samaa linjaa Keilaniemeen?

Otaniemen tavoin Keilaniemen alue kehittyy voimakkaasti, ja raitiotien rakentaminen alueelle tukee kummankin alueen kehittymistä ja saavutettavuutta eri kulkumuodoin. Otaniemi–Keilaniemi-väli on joukkoliikenteen runkojärjestelmälle järkevä kohde, koska alueella sijaitsee paljon opiskelu- ja työpaikkoja. Näille tapahtuvat matkat ovat säännöllisesti toistuvia, ennakoitavissa ja myös määrällisesti vakioita (suuria). Tapiolaan suuntautuu pääosin asiointiliikennettä, joka tapahtuu huomattavasti epäsäännöllisemmin.

Tapiolantie on lisäksi katualueen suhteen erittäin ahdas, ja raitiotie tarvitsisi oman ajouran. Niin pitkää osuutta ei voida ajattaa sekaliikennekaistoilla ilman, että koko linjan matka-ajan ennakoitavuus heikkenee. Ottaen huomioon, että Tapiola on RKY-aluetta, voi nykyisen katualueen laajentaminen olla haastavaa. Myös Tapiolan ympyrän ylittäminen nykyisellään ei ole käytännössä mahdollista.

Miten Laajalahdessa on päädytty esitettyyn linjausvaihtoehtoon?

Laajalahden kohdalla on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 raitiotien linjaus kulkee Turunväylän yli sillalla, kääntyy siitä länteen jatkaen Kurkijoenpuiston reunaa pitkin ja Kurkijoentielle tultaessa kääntyy itään. Tässä vaihtoehdossa raitiovaunut kulkevat noin 300 metriä Kurkijoentietä pitkin, jonka jälkeen Kehä I ylitetään sillalla. Vaihtoehdossa 2 Turunväylän ylityksen jälkeen linjaus kaartaa itään Lumivaarantien varrella olevan asuinalueen pohjoispuolta ja jatkaa Kehä I:n ali tunnelilla. Näistä vaihtoehdoista päädyttiin valitsemaan ensimmäinen.

Raide-Jokerille pyritään rakentamaan linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla palvelee linjan varren asukkaita, työntekijöitä ja muita liikkuja, kuitenkin niin, että linjaus pysyy ”sulavana”, jotta Raide-Jokerin matka-nopeus pysyy hyvänä. Tavoitteena on, että matkanopeus pysähdyksineen olisi 25 km/h.

Pysäkki mahdollisimman lähellä Laajalahden ydintä palvelee laajalahtelaisia parhaiten. Tarkastelussa yhtenä keskeisenä valintakriteerinä oli asukasmäärä pysäkin läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1 asuu 600 metrin etäisyydellä pysäkistä tällä hetkellä noin 2 300 laajalahtelaista ja vaihtoehdossa 2 noin 1 100.

Raide-Jokeri on osa laajempaa suunnittelukokonaisuutta. Kehä I:n tiesuunnitelmassa esitetään Kurkijoentien liittymän sulkemista. Tämä vähentää henkilöautoliikennettä Kurkijoentiellä, vaikka kehän yli onkin suunnitteilla silta Laajalahden ja Ruukinrannan yli. Liittymän sulkeminen Kehä I:lle vaikuttaa nykyisiin bussireitteihin. Raide-Jokerin vaihtoehto 1 mahdollistaa HSL:n toiveiden mukaisesti bussit samalle reitille raiteiden kanssa, ja näin alueen joukkoliikenteen palvelutaso saadaan jatkossakin säilymään hyvänä. Vaihtoehto 2 ei mahdollista bussien liittymistä Kurkijoentielle mm. korkeuserojen takia.

Raide-Jokerin myötä kevyen liikenteen turvallisuus ei myöskään heikkene, pikemminkin turvallisuus paranee, kun osa kadulla nyt kulkevista busseista korvautuu raitiovaunuilla.

Laajalahden pohjoisreunalla olevan ”puiston” tuhoutumista on myös pelätty. Tuon puistikkoalueen koko on noin 80 000 m², josta Raide-Jokerin noin 8 m leveä kulku-ura varaisi noin 3 000 m² ja mahdollinen varikko noin 5 000 m² eli yhteensä korkeintaan 10 % pohjoispuolisten puistojen pinta-alasta. Yleiskaavassa Laajalahden Turunväylän puoleinen reuna on esitetty asumiseen (A) ja työpaikka-alueeksi (TP). Lainvoimaisessa asemakaavassa kyseiselle kohdalle on esitetty urheilukenttä.

Voisiko Raide-Jokerin reitti kulkea Laajalahdessa Turvesuontien ja Kirvuntien kautta?

Turvesuontien ja Kirvuntien linjausta on tarkasteltu suunnittelun yhteydessä, mutta se on todettu sopimattomaksi seuraavista syistä:

  • Kehä I:n ylitys Turvesuontielle on erittäin monimutkainen sen jälkeen, kun paikkaan tulee autoliikenteelle eritasoliittymä.
  • Samasta syystä myös liittyminen Turvesuontielle olisi vaikeaa. Turvesuontiellä on niin paljon autoliikennettä, että Raide-Jokerille tulisi löytää oma kulku-ura autoliikenteen viereltä.
  • Kirvuntiellä taas liikuttaisiin noin 600 metriä autoliikenteen kanssa samalla väylällä, mikä on hidasta ja raitiovaunun aikataulussa pysymisen kannalta riski (Kurkijoentiellä liikutaan vastaavalla tavalla 300 metriä ja liikennemäärä on pienempi).
  • Lisäksi ehdotettu linjaus pidentäisi kokonaisuutena Raide-Jokerin linjan pituutta ja lisäisi matka-aikaa. Linjauksen suunnittelussa tasapainoillaan kokonaismatka-ajan ja käyttäjien pysäkkietäisyyksien välillä. Kurkijoentien kautta kuljettaessa tuo tasapaino on parempi.
Miksei raiteita sijoiteta Kehä I:n kaistojen tilalle?

Raiteiden sijoittaminen Kehän reunoille ei ole onnistu, koska Maarinsolmun kohdalla Kehän ylittäminen eri tasossa (=silta tai tunneli) ei ole teknisesti mahdollista. Näin vilkkailla väylillä raitiotie ja muu liikenne eivät voi ristetä samassa tasossa. Käyttäjien kannalta olisi myös huono ratkaisu jakaa kulkusuunnat ja pysäkit kauas toisistaan. Raide-Jokeri veisi tällä ratkaisulla myös kokonaisuutena enemmän tilaa.

Mainittujen seikkojen lisäksi Kehä I on valtion hallinnoima maantie. Tieliikennelaki ei salli tiealueelle sijoitettavan paikallista liikennettä palvelevaa raitiotieliikennettä.

Voisivatko raiteet sijaita Ravitiellä kadun eteläpuolella?

Asiaa on tutkittu, mutta Perkkaantien ja Ravitien liittymässä olevan voimalaitosrakennuksen suojaetäisyyden ja liittymän muodon takia raitiotien liittyminen Perkkaantieltä ravitien eteläpuolelle ei ole mahdollista. Lisäksi ajoneuvoliikenne tulisi  tässä vaihtoehdossa hyvin lähelle tontteja. Asumismukavuuden kannalta raitiotie on suositeltavampaa sijoittaa lähemmäs asutusta, koska se on ajoneuvoliikennettä hiljaisempaa, siitä ei tule päästöjä ja sen liikennöintiajat ovat rajalliset. 

Raide-Jokeri tuo ratikan Espooseen. Eikö kyseinen liikkumismuoto kuulu tiheästi rakennettuun kaupunkimiljööseen?

Espoon itäosa on hyvin tiiviisti rakennettua kaupunkialuetta, ja siellä on tiivistämishankkeita käynnissä. Esimerkiksi Leppävaara ei olennaisesti poikkea Helsingin kantakaupungista asumistiheydeltään.

Raide-Jokerin Helsingin osuudesta

Miten linjauksesta on päätetty ja voiko sitä vielä muuttaa?

Raide-Jokerin linjausta on tutkittu 1990-luvulta alkaen. Linjauksesta päätettäessä etsittiin kompromissi matkustajamäärien ja matka-ajan välillä. Tavoitteena oli saada linjalle mahdollisimman paljon matkustajia niin, että matka-aika pysyy mahdollisimman lyhyenä.

Linjaus on pääosin lyöty lukkoon alustavassa yleissuunnitelmassa (2009). Espoon osuuden linjaus on kuitenkin muuttunut alustavasta yleissuunnitelmasta, jossa reitti tosin kulki Laajalahden kautta Tapiolaan. Lopullisen linjauksen mukainen hankesuunnitelma valmistui vuonna 2015. Raide-Jokeri-allianssissa tehtävä radan suunnittelu ja rakentaminen noudattaa hankesuunnitelman linjausta, eikä sitä enää muuteta.

Miksi Maaherrantie pitää sulkea yksityisliikenteeltä?

Vilkas pikaraitiotieliikenne ja matkustajien vaihdot Oulunkylän asemalla pääradan ja Raide-Jokerin välillä eivät mahdollista autojen liikkumista raiteilla. Raide-Jokerin sujuvan kulun takia halutaan minimoida autoista mahdollisesti aiheutuvat häiriöt kaikilla niillä osuuksilla rataa, missä se on mahdollista.

Raide-Jokerin raitiovaunut tasaavat tarvittaessa Oulunkylän pysäkillä, mikä tarkoittaa, että ne seisovat pysäkillä, kunnes aikataulun mukainen lähtöaika pysäkiltä on saavutettu. Raitiovaunujen ohi ei voi ajaa niiden seistessä asemalla, joten tämä vaikeuttaisi autojen sujuvaa kulkua.

Raide-Jokerin kiskojen ja pääradan väliin suunniteltu pyöräilyn laatuväylä eli baana asettaa omat reunaehtonsa sille, kuinka leveäksi Maaherrantie kaiken kaikkiaan muodostuu ja miten kyseinen tila on jaettavissa.

Pikaraitiotien tärinä ja sähkömagneettikenttä aiheuttavat haittaa Viikissä sijaitseville tutkimuslaitteille. Miksi linjausta ei voida siirtää pois Viikinkaarelta?

Raide-Jokerin linjauksen säilyttämiselle Viikinkaarella on monia syitä. Tärkein syy säilyttämiselle on se, että pikaraitiotie halutaan tuoda mahdollisimman lähelle sen matkustajia. Viikinkaari on Viikin yliopistokampuksen keskus, jonne monien Raide-Jokerin matkustajien reitit suuntautuvat. Raide-Jokerin linjaus on ollut näkyvillä Helsingin yleiskaavassa vuoden 2002 yleiskaavasta lähtien ja koko aluetta on suunniteltu siitä lähtökohdasta käsin, että pikaraitiotie ja sen pysäkki sijaitsevat Viikinkaarella. Pysäkin sijainti Viikinkaarella mahdollistaa myös hyvät vaihtoyhteydet Lahdenväylää kulkeville linja-autoreiteille sekä tulevalle Viikin–Malmin pikaraitiotielle, jonka pysäkki on suunnitteilla Latokartanonkaarelle.

 Raide-Jokerille on ehdotettu vaihtoehtoisia linjauksia, jotka kiertäisivät herkät tutkimuslaitteet kauempaa. Ensimmäinen ehdotetuista linjauksista kulkee Viikintien kautta. Linjauksen siirtäminen Viikintielle veisi Raide-Jokerin pysäkkeineen kauemmaksi sen käyttäjistä ja tätä kautta huonontaisi pikaraitiotien palvelutasoa. Lisäksi läheinen luonnonsuojelualue rajoittaa täydennysrakentamismahdollisuuksia Viikintien ympäristössä, jolloin pikaraitiotien pysäkin läheisyyteen ei olisi mahdollista tuoda niin paljon uutta asutusta kuin tavoitteena on. 

Viikintie on alueen pääkatu, jolla on paljon läpiajoliikennettä. Jotta Raide-Jokeri mahtuisi Viikintien liikennemäärien sekaan, pitäisi sille rakentaa omat kaistat, mikä tarkoittaisi käytännössä kadun leventämistä. Tällöin katualue siirtyisi nykyiselle pellolle ja tontille, joka vaatisi puolestaan kaavamuutoksen. Kaavamuutokset aiheuttavat aina aikataulujen venymistä ja kasvaneita kustannuksia. Alustavien tarkastelujen perusteella itäisemmän kiertoliittymän läheisyydessä rakennusten välinen etäisyys ei välttämättä edes riittäisi kadun leventämiseen. Viikinkaarella kadun leventämistä ei tarvita, sillä pikaraitiotie mahtuu liikennemäärien puolesta siellä muun ajoneuvoliikenteen sekaan (ns. sekaliikennekatu).

Toinen ehdotetuista linjauksista kulkee Pasteurinkadun ja Viikintien kautta. Tämä linjaus toisi Raide-Jokerin reitille kaksi uutta jyrkkää käännöstä, joiden myötä matka-aika pitenisi useita kymmeniä sekunteja. Tämä puolestaan lisää pikaraitiotien operointikustannuksia. Myös Pasteurinkadun reitti vaatisi kaavamuutoksia, sillä jyrkät käännökset edellyttäisivät raitiotien linjaamista nykyisten tonttien puolelle.