Usein kysyttyä

Yleistä Raide-Jokerista
 

Mikä on Raide-Jokeri?

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Se korvaa runkolinja 550:n 2020-luvun alussa. Raide-Jokeri-hanke sisältää pikaraitiotien ja varikon suunnittelun ja toteuttamisen. 

Miksi Raide-Jokeri rakennetaan?

Runkolinjan 550 siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Linjalla on päivittäin lähes 40 000 matkustajaa, ja linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina. Raide-Jokerin vaunuun mahtuu kolme kertaa enemmän matkustajia kuin tavallista bussia suurempaan telibussiin. Raide-Jokeri parantaa myös poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelutasoa. Lisäksi se edistää uusien asuntojen ja palvelujen rakentamista nopean raideyhteyden varteen.

Miksi selvitetyistä vaihtoehdoista valittiin juuri pikaraitiotie?

Raide-Jokeri linja suunniteltiin pikaraitiotieksi jo vuonna 1990, kun ensimmäiset ideat poikittaisesta joukkoliikenneyhteydestä Itäkeskuksen ja Leppävaaran välille nousivat esiin. Vuonna 2003 Jokerilinja 550 kuitenkin avattiin kustannussyistä bussiliikenteen runkolinjayhteytenä.

Nykyisin runkobussilinja 550 on ylikuormittunut, liikennöinti on tehotonta, eikä bussin matkustajakapasiteetti enää riitä vastaamaan kysyntään kaupunkien väestömäärän kasvaessa. Tuleva pikaraitiotie kasvattaa linjan kapasiteettia ja parantaa sen luotettavuutta. Vaikka kokonaismatka-aika ei merkittävästi lyhenne runkolinja 550:n vastaavasta, parantuu yhteyden kapasiteetti ja luotettavuus huomattavasti. Pikaraitiotie on myös kestävä liikkumismuoto, joihin liikkumisen lisääntymisen tavoitellaan suuntautuvan.

Milloin Raide-Jokeri valmistuu?

Linja valmistuu 2020-luvun alkupuolella. Aikataulu tarkentuu allianssin kehitysvaiheessa vuoden 2018 aikana.

Paljonko Raide-Jokerin rakentaminen maksaa?

Raide-Jokerin radan rakentamisen kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa. Varikon kustannusarvio on 64 miljoonaa euroa. Raide-Jokeri saa valtionavustusta 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista. Valtionavustus on enintään 84 miljoonaa euroa. Espoo ja Helsinki jakavat loput kustannukset rajalta poikki -periaatteella. Hankesuunnitelman mukaisesti jako on 35 % (Espoo) ja 65 % (Helsinki).

Hankesuunnitelmaan sisältyy lisäksi sellaisia katuympäristön muutoksia, jotka on ollut suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Osa muutoksista on myös välttämätöntä toteuttaa ennen Raide-Jokerin rakentamista. Muutostöiden sekä mahdollisen yhdysraiteen kustannuksiksi on alustavasti arvioitu noin 36 miljoonaa euroa. 

Yksi Raide-Jokeri-allianssin kehitysvaiheen tärkeimmistä tavoitteista on tavoitekustannuksen määrittäminen. Tavoitekustannus tarkoittaa kustannusta, jolla kaikki allianssiosapuolet sitoutuvat hankkeen toteuttamaan. Tavoitekustannus asetetaan tammikuun 2019 lopussa. Silloin allianssi esittää hankesuunnitelmaa huomattavasti tarkempiin suunnitelmiin perustuvan arvionsa radan ja varikon rakentamisen kustannuksista. 

Mitä Raide-Jokeri-projektiin sisältyy?

Projekti sisältää Raide-Jokeri-pikaraitiotien sekä varikon suunnittelun ja toteuttamisen.

Ketkä ovat mukana hankkeessa?

Raide-Jokeri-linja toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena.

Helsinki ja Espoo ovat laatineet yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Sopimuksen mukaisesti kaupunkien toimintaa koordinoi tilaajan johtoryhmä, joka vastaa kaupunkien resurssien käytöstä sekä hankkeen laajuuden ja laadun rajauksista.

Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla. Hankkeen suunnittelijakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy:n, Sitowise Oy:n ja VR Track Oy:n muodostaman ryhmittymä. Urakoitsijana toimii ryhmittymä VR Track Oy ja YIT Rakennus Oy. Kaupunkien muodostama tilaajaorganisaatio, suunnittelija ja urakoitsija muodostavat yhteisen allianssiorganisaation.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus, Espoon kaupunkitekniikan keskus ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus vastaavat Raide-Jokeri-linjan edellyttämästä katusuunnittelusta, erilliskohteista ja liittyvien hankkeiden koordinoinnista sekä Raide-Jokeriin liittyvästä kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta.

Raide-Jokeri-linja toteutetaan soveltaen allianssimallia. Mitä se tarkoittaa?

Allianssimallissa eri osapuolet, eli tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat, yhdistetään yhdeksi organisaatioksi. Osapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä jakaen riskit ja hyödyt. Kaikki sopimusosapuolet noudattavat toiminnassaan avoimuutta ja pyrkivät aitoon yhteistyöhön siten, että kaikki voittavat tai häviävät yhdessä. Allianssimallin kaupallinen malli yhdistää kaikkien osapuolien tavoitteet yhdeksi, jolloin ei synny intressiristiriitoja.

Raide-Jokeri-allianssissa tilaaja, eli Helsingin ja Espoon kaupungit, kilpailuttivat ensin suunnittelijat yhtenä ryhmittymänä ja tämän jälkeen toteuttamisesta vastaavat urakoitsijat ja muut järjestelmätoimittajat toisena ryhmittymänä. Suunnittelijana Raide-Jokeri-allianssissa toimii Ramboll Finland Oy:n, Sitowise Oy:n ja VR Track Oy:n ja urakoitsijana YIT:n ja VR Trackin muodostama ryhmittymä. Kilpailutuksen perusteella tehtyjen valintojen jälkeen tilaaja muodosti valittujen palveluntuottajien kanssa yhden yhteisen allianssin.

Yhteistyötä edistää allianssin yhteinen työskentelytila Big Room Pitäjänmäessä. Yhteisessä tilassa työskentely pienentää raja-aitoja eri organisaatioiden välillä ja edistää sitä, että työskennellään yhtenä yhteisenä allianssina.

Projektiallianssi toteutetaan kehitys- ja toteutusvaiheina. Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet kehittävät ja suunnittelevat hankeen ja sen toteutustavan. Tämän jälkeen tilaaja tekee investointipäätöksen ja päättää siirtymisestä toteutusvaiheeseen. Raide-Jokerin kehitysvaihe alkoi loppuvuonna 2017. Tämän jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen arviolta vuonna 2019.

 

Miksi Raide-Jokerin toteutustavaksi on valittu allianssimalli?

Keskeisiä etuja allianssihankkeessa on toimijoiden varhainen integraatio, joka tarkoittaa sitä, että suunnitteluun otetaan heti mukaan tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan osaaminen. Lisäksi allianssissa hanke suunnitellaan kerralla kokonaisuutena. Kokonaisuudesta laaditaan luotettava kustannusarvio ennen kuin rakentaminen alkaa miltään osin. Allianssissa kokonaisuuden kustannushallinta onnistuu paremmin verrattuna perinteisiin rakennuttamistapoihin.

Helsingin ja Espoon teettämässä toteutusmuotoselvityksessä on arvioitu mm. projektinjohto-, allianssi- ja st-urakkamallien vahvuuksia ja heikkouksia Raide-Jokerin toteutuksessa. Selvitystyön perusteella allianssimalli soveltuu parhaiten Raide-Jokerin toteuttamiseen.

Kuinka paljon uutta ja täydennysrakentamista Raide-Jokerin uskotaan luovan? Mitkä ovat tässä merkittävimmät alueet?

Raide-Jokerin linjan varteen suunnitellaan uutta asunto- ja työpaikkarakentamista muun muassa Itäkeskukseen, Myllypuroon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen. 

Lähivuosien asemakaavat ovat tuomassa Raide-Jokerin läheisyyteen asuntoja noin 18 000 uudelle asukkaalle Helsingissä ja yli 4 000:lle Espoossa. Pidemmällä aikavälillä Raide-Jokerin varsi tulee tiivistymään entisestään. Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa kotien rakentamisen linjan läheisyyteen kymmenille tuhansille uusille kaupunkilaisille.

Nyt tekeillä olevat asemakaavat mahdollistavat 20 000 uutta asukasta Raide-Jokerin varteen Esimerkiksi Pitäjänmäelle ja Etelä-Haagaan. Pääasiassa uudet asunnot täydentävät nykyistä kaupunkiympäristöä, mutta esimerkiksi Myllypuron lounaisosaan kaavoitettavalle Karhunkaatajan alueelle on tulossa 4 000-5 000 asukkaan täysin uusi asuinalue.

Raide-Jokeri synnyttää myös uusia raideliikenteen solmupisteitä. Esimerkiksi Oulunkylän asemalla risteävät tulevaisuudessa päärata ja Raide-Jokeri. 

 

 

Miten asukkaiden näkemyksiä on huomioitu ja kuultu hankkeen suunnittelussa?

Hankesuunnittelun aikana pidettiin useita asukastilaisuuksia. Hankesuunnittelun käynnistyessä kerättiin näkemyksiä Raide-Jokerin vaikutuksista alueellisesti sekä ihmisten arkielämään ja liikkumiseen. Lisäksi kartoitettiin toiveita maankäytön kehittämisestä ja palvelutarjonnasta raideyhteyden varrella. Espoossa esiteltiin lisäksi linjauksen muutosta. Alueellisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin messumaisina tapahtumina. Raide-Jokerin liikennesuunnitelmat olivat esillä kommentteja varten hankkeen verkkosivuilla sekä näyttelytila Laiturilla Kampissa ja Sellon kirjastossa. Myös asemakaavojen ja katusuunnitelmien laatimisen yhteydessä on pidetty asukastilaisuuksia. Jatkossakin projektin on tarkoitus pitää asukkaita tiiviisti mukana hankkeen suunnittelussa esimerkiksi katusuunnitelmien valmistumisen yhteydessä.

 

Reitti ja pysäkit

Mistä Raide-Jokeri kulkee?

Raide-Jokerin reitti ja pysäkit. Avaa isompi kuva (pdf).

Raide-Jokeri kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550 eli Bussi-Jokerin reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. Pitäjänmäestä eteenpäin ratalinja kulkee suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Laajalahden ja Otaniemen kautta Keilaniemeen.

Mikä on Raide-Jokerin pysäkkiväli ja mihin se perustuu?

Keskimääräinen pysäkkiväli pikaraitiotiellä on 800 metriä. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa (alustava yleissuunnitelma ja hankesuunnitelma) on tarkkaan haettu optimaalista ratkaisua pysäkkien sijainnille, jotta pysäkit palvelisivat mahdollisimman suurta matkustajamäärää, mutta mahdollistaisivat silti riittävän nopean matka-ajan. Linjalle tulee 34 pysäkkiparia.

Miten vaihdot bussin, junan, metron ja Raide-Jokerin välillä järjestetään?

Raide-Jokerin suunnittelussa vaihdot on huomioitu erityisesti juna- ja metroliikenteen ja säteittäisten pääväylien vaihtopaikoissa. Nykyistä poikittaista Jokeri-bussi-linjaa käytetään paljon vaihtamiseen. Siksi vaihtamisen helppouteen kiinnitetään Raide-Jokerin suunnittelussa erityistä huomiota.

Tuleeko pysäkeille pyöräpysäköintimahdollisuus?

Kaikilla pysäkeillä varaudutaan pyörien liityntäpysäköintiin ja pysäkeille suunnitellaan hyvät pyöräily-yhteydet.

Millä perusteella on päätetty reitin linjauksesta?

Asiaa on tutkittu 1990-luvulta alkaen. Linjauksesta päätettäessä on haettu kompromissia matkustajamäärien ja matka-ajan välillä. Pääosin linjaus on lyöty lukkoon alustavassa yleissuunnitelmassa. Siinä reitti tosin kulki Laajalahden kautta Tapiolaan.

Espoon kaupunki teetti Otaniemessä toimivien yhteisöjen aloitteesta selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksen perusteella Espoon hankesuunnittelua päätettiin jatkaa Leppävaarasta Otaniemeen ja Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Linjauksella saatiin Espoossa enemmän matkustajia ilman että matka-aika muuttui pidemmäksi.

Liikennöinti

Miten Raide-Jokeri eroaa nykyisistä raitiolinjoista?

Raide-Jokeri on nykyisiä raitiovaunulinjoja nopeampi. Se kulkee pääosin omalla kaistallaan erillään muusta liikenteestä, jolloin esimerkiksi ruuhkat eivät hidasta sen kulkua. Liikennevaloetuuksien ansiosta Raide-Jokerille ei tule ylimääräisiä pysähdyksiä pysäkkien välillä. Nopeaa kulkua edistää myös se, että pysäkit ovat harvemmassa kuin muilla raitiolinjoilla – Raide-Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli on noin 800 metriä. Tavoitteena on noin 25 km/h keskimääräinen matkanopeus, joka sisältää myös pysäkeillä pysähtymiset. Se on huomattavasti korkeampi kuin Helsingin kantakaupungin ratikan 14–15 km/h keskimääräinen matkanopeus.

Millaisia matka-aikoja Raide-Jokerilla on?


Raide-Jokerin matka-aikoja. Avaa isompi kuva (pdf).

Keskeisiä matka-aikoja:

  • Keilaniemi - Otaniemi ~ 3,5 min
  • Otaniemi - Leppävaara ~ 13 min
  • Leppävaara - Huopalahden asema ~ 13 min
  • Huopalahden asema - Oulunkylän asema ~ 15 min
  • Oulunkylän asema - Viikin tiedepuisto ~ 6 min
  • Viikin tiedepuisto - Itäkeskus ~ 10 min

Itäkeskuksesta Keilaniemeen kuljettuna Raide-Jokerin matka-aika kestää noin tunnin. Rata on 25 km pitkä ja keskinopeus 25 km/h. Matka-aika ei lyhene verrattuna nykyiseen Jokeri-linjaan, mutta kyytiin mahtuu 2-3 kertaa enemmän matkustajia, eikä ratikka jää bussien tapaan ruuhkaan, koska se liikkuu omalla kaistallaan. Keskimäärin Raide-Jokerilla tehtävien matkojen pituuden arvioidaan olevan 3,5 kilometriä, kuten nykyisellä bussi 550:lläkin.

Kuinka paljon Raide-Jokerilla on ennustettu olevan matkustajia?

Raide-Jokerilla on vuonna 2025 ennustettu olevan 88 000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Vuoden 2040 matkustajamääräennuste arkivuorokaudelle on 102 000 matkustajaa. Nykyisin bussilinjalla 550 matkustaa noin 40 000 henkeä vuorokaudessa.

Miksi runkobussilinja 550 korvataan pikaraitiotiellä? Eivätkö pidennetyt bussit ajaisi saman asian?

Bussiliikenteen kapasiteettia on vaikeaa kasvattaa nykyisestä kohtuullisin kustannuksin ja nykyiset laatuvaatimukset huomioiden. Bussien kustannusoptimiksi pääkaupunkiseudulla on osoittautunut 15 metrin telibussi, mutta 550:n matkustajamäärillä vuoroväli alkaa käydä silloin liian lyhyeksi risteyksien ja pysäkkien toimivuuden kannalta. Erityisesti ongelmia tulee raskaan raideliikenteen vaihtopaikoissa, joissa kuormittuneesta ruuhkajunasta saattaa vaihtaa kerralla bussi-Jokeriin vaikkapa 50 henkilöä, eli 2/3 yhden bussin kapasiteetista. Tästä seuraa väistämättä hankaluuksia operointiin.

18 metrin nivelbusseilla lisää kapasiteettia saataisiin hieman, mutta ei kovin pitkäksi aikaa. Periaatteessa busseja valmistetaan noin 24-25 metrin pituuteen asti, mutta nivel- ja kaksinivelbussien käyttökustannukset ovat varsin suuria. Esimerkiksi Göteborg luopuu kaksoisnivelistään kustannusten takia. Kun matkustajamäärän lisäksi ennakoidaan kasvavan yli kaksoisnivelienkin kapasiteetin noin kymmenen vuoden tähtäimellä, olemme arvioineet mielekkääksi siirtyä seuraavaksi raideliikenteeseen ilman uusia välivaiheita.

Raide-Jokerin alkuvaiheen kalusto on noin 33-35 metriä pitkää ja sitä voidaan myöhemmin pidentää 45 metriin. Silloin yhdellä kertaa pysäkillä voidaan palvella suurempaa joukkoa ja risteyksiä kuormittava vuoromäärä pysyy kohtuullisena. Toki raiteiden rakentaminen aiheuttaa myös kustannuksia. Toisaalta vastaavaan kapasiteettiin yltävä täyseristetty bussijärjestelmä olisi operointikustannuksiltaan kalliimpi ja vaatisi sekin merkittäviä investointeja. Suuren kapasiteetin bussijärjestelmiä on myöskin hankalampaa integroida kaupunkitilaan kuin raitiotietä.

Raide-Jokerin maksiminopeus on 70 km/h. Eikö ole vaarallista ajaa niin kovaa?

Nopeus sovitetaan muun liikenteen rytmiin. 70 km/h nopeutta voidaan ajaa vain sellaisilla alueilla, joilla raitiotie on erillään muusta liikenteestä. Näitä rataosuuksia ovat Viikintie, Maaherrantie sekä Kehä I:n varsi Espoossa. Lisäksi pitkät pysäkkivälit mahdollistavat nopeuden nostamisen.

Mikä on ratikoiden liikennöintiaika ja vuoroväli?

Liikennöintiajaksi on suunniteltu klo 4.30–01.00. Vuoroväli arkisin ruuhka-aikaan (klo 6.30–9.30) on 5 min, yöllä (klo 21.00–01.00) 20 min ja muina aikoina 10 min. Viikonloppuisin pikaratikat kulkevat päivällä (klo 10.00–19.00) 10 min välein sekä aamulla ja yöllä (klo 5.00–10.00 ja klo 19.00–01.00) 20 min välein.

Liikennöintiajat ja vuorovälit ovat viitteellisiä ja ne tarkentuvat vielä. Liikennöintiaikoihin ja vuoroväleihin vaikuttavat päivittyvät ennusteet Raide-Jokerin varrella asuvien asukkaiden määrästä sekä joukkoliikenteen käytön yleiset ennusteet. Vuorovälit riippuvat myös joukkoliikenteen palvelutasoa koskevista yleisistä linjauksista, joihin vaikuttavat yhteiskunnan ja siten liikkumisen muutokset kuten esim. palveluiden käytön muutokset, digitalisaatio ja työskentelyn muutokset.

Kuinka montaa bussia ratikka vastaa kapasiteetiltaan?

Vaunuihin mahtuu 2–3 kertaa enemmän matkustajia kuin tavallisia busseja suurempiin telibusseihin.

Saavatko autot ajaa raitiotieradalla?

Autot saavat ajaa raitiotieradalla silloin, kun rata on rakennettu sekaliikennekaistaksi. Sekaliikennekaistaa on koko Raide-Jokeri-radan pituudella yhteensä noin 1,9 km. Sekaliikennekaistoilla käytetään ajoradan pinnan tasoon upotettua urakiskoa, joka mahdollistaa radan päällä ajamisen.

Miten esteettömyys on huomioitu Raide-Jokerin suunnittelussa?

Tavoitteena on, että raitiovaunukalusto, pysäkit ja jalankulkuyhteydet pysäkeille ovat esteettömiä. Kaluston suunnittelussa tehdään käyttäjälähtöisiä esteettömyystestauksia, jotta esteettömyys saadaan huomioitua suunnitteluratkaisuissa mahdollisimman monipuolisesti. Vanhukset, lapsiperheet ja muut käyttäjät, kuten näkö- ja kuulovammaiset tai pyörätuolia käyttävät henkilöt, otetaan huomioon niin kaluston, pysäkkien kuin informaatiojärjestelmänkin suunnittelussa.

HSL on korvaamassa kuntarajoihin perustuvat lippualueet vyöhykkeillä. Millä vyöhykkeellä Raide-Jokeri liikennöi?

Raide-Jokeria liikennöidään kokonaan B-vyöhykkeellä. Vyöhykeuudistukseen voi tutustua tarkemmin HSL:n verkkosivuilla. 

Kalusto

Millaisilla raitiovaunuilla Raide-Jokeria liikennöidään?

Raide-Jokeria liikennöidään korkealuokkaisilla, kahteen suuntaan ajettavilla pikaraitiovaunuilla. Matalalattiaisiin vaunuihin on helppo nousta, niissä on ilmastointi ja ovet molemmin puolin vaunua. Vaunuissa on 76 istumapaikkaa ja 180 seisomapaikkaa. Vaunut ovat 34,5 metriä pitkiä, ja niiden pituus on jatkettavissa 44 metriin. Raide-Jokerin vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. Vaunut tilaa HKL, ja niiden kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa.

Saako Raide-Jokeri-vaunussa kuljettaa polkupyörää?

Polkupyörien kuljettamisesta ei ole tehty päätöksiä. Päätöksen tekee HSL, joka määrittelee, minkälaista matkustajapalvelua pikaraitioliikenteellä tarjotaan.

Kuljettamisesta päätetään, kun Raide-Jokerin liikennöinnin aloitus on ajankohtaisempi. Jokaisella pysäkillä on varauduttu pyörien liityntäpysäköintiin.

Voiko Raide-Jokeri-vaunuilla ajaa muualla kuin Raide-Jokeri-linjalla?

Raide-Jokeri-linjan lisäksi kalustolla voidaan liikennöidä Helsingin kantakaupungin raitiotieverkolla sekä suunnitteilla olevilla uusilla pikaraitioteillä, kuten Kruunusilloilla.

Voiko kantakaupungin ratikoilla ajaa Raide-Jokeri-linjalla?

Koska Raide-Jokerin kalusto on ajettavissa vaunun molemmista päistä ja ovet aukeavat molemmin puolin vaunua, ei uudelle linjalle rakenneta kääntösilmukoita vaan pääteterminaalit. Ilman kääntösilmukoita kantakaupungin ratikat eivät pysty kääntymään eivätkä siksi liikennöimään uudella linjalla.

Missä Raide-Jokerin vaunuja huolletaan ja säilytetään? Aiheutuuko huoltotöistä haittaa lähiympäristölle?

Raide-Jokerin varikkoselvityksessä selvitettiin kaksi eri vaihtoehtoa varikkoratkaisuksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Raide-Jokerilla olisi vain yksi päävarikko joka sijaitsee rataosan itäpäässä Roihupellon metrovarikon vieressä, nykyisellä bussivarikkoalueella. Toisessa vaihtoehdossa varikkoja olisi kaksi, Roihupellon päävarikko sekä sivuvarikko Laajalahden pohjoisreunassa.

Tammikuussa 2018 valmistuneen selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisempaa on rakentaa vain yksi varikko Roihupeltoon. Asemakaavassa on kuitenkin varaus Laajalahden varikolle siltä varalta, että tulevaisuudessa tarvitaan lisäkalustoa matkustajamäärän kasvun vuoksi.

Varikolla tehtävät siivoustyöt ja huollot tehdään rakennuksen sisällä, jolloin työstä ei kantaudu melua. Valoa ei tule ympäristöön normaalia kaupunkivaloa enempää. Raitiovaunujen pesussa käytetään biologisesti hajoavaa, liuotteetonta pesuainetta, josta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä varikoiden työntekijöille.

Rakentaminen

Milloin radan rakentaminen alkaa?

Alustavan arvion mukaan radan rakentaminen alkaa vuonna 2019.

Rakennetaanko rata yhtäjaksoisesti päästä toiseen vai erillisinä vaiheina?

Rata rakennetaan erillisinä vaiheina. Radan rakentamisen edellyttämiä johtosiirtoja on esimerkiksi ajoitettava niin, että olemassa olevat putket, johdot ja kaapelit toimivat ilman suuria häiriöitä. Siltojen ja tunneleiden rakentamiset ovat pitkäkestoisia vaiheita. Myös vuodenajat ja Natura-alueiden lintujen pesimäajat vaikuttavat rakentamisen ajoitukseen. Lisäksi rakentaminen on suunniteltava niin, että bussilinja 550:n sujuva liikennöinti varmistetaan koko projektin ajan. Rakentamisen aikataulu tarkentuu projektin kehitysvaiheessa vuoden 2018 aikana.

Milloin eri kohteissa aiotaan rakentaa?

Rakentamisen tarkempi aikataulu selviää vuoden 2018 aikana projektin kehitysvaiheessa, jolloin suunnitellaan ja kehitetään rakentamisprojektin sisältöä. Rakentamaan päästään arviolta vuonna 2019. Tarkempi aluekohtainen rakentamisaikataulu julkaistaan näillä sivuilla heti kun se varmistuu. 

Kuinka paljon haittaa rakentamisesta aiheutuu asukkaille ja liikenteelle?

Yksi projektin keskeisistä tavoitteista on työnaikaisten liikennejärjestelyjen sujuvuus. Valitettavasti rakentamisesta aiheutuu kuitenkin aina häiriöitä lähiympäristöön. Pyrimme minimoimaan aiheutuvat haitat. Projekti on tunnistanut sen, että hankkeella on suuri vaikutus lähiympäristöön, ja poikkeusliikennejärjestelyt pyritään järjestämään niin, että haittaa aiheutuu mahdollisimman vähän. 550-linjan sujuvaan liikennöintiin kiinnitetään erityishuomiota, sillä rakentaminen tulee tapahtumaan linjan alueella, ja koko hankkeessa on kyse linjan 550 kehittämisestä.

Aiheuttavatko rakennustyöt vaaratilanteita tai haittaa ympäristölle?

Rakennustyöalueet suunnitellaan turvallisiksi ja helppokulkuisiksi. Ympäristölle tulevat haitat (esim. työmaan aiheuttama melu ja pöly) minimoidaan.

Suunnitteluvaiheessa on tehty vaikutusten arviointeja. Nämä asettavat reunaehdot myös rakentamiselle. Esimerkiksi Laajalahden ja Viikin Natura-alueiden läheisyydessä paalutuksen kaltaista, voimakasta melua aiheuttava rakentaminen tulee tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella. Lisäksi luontoarvoja tullaan huomioimaan erillisillä ohjeilla esimerkiksi purojen ja jokien ympäristössä toimiessa.

ELY-keskus edellyttää seurantaa rakentamisen aikana. Ympäristöasiantuntijat neuvottelevat seurantamenettelyistä ELY-keskuksen kanssa.

Kulkeeko bussilinja 550 Raide-Jokeri-radan rakentamisen aikana?

Kyllä kulkee. Raide-Jokeri rakennetaan pääosin nykyisen kadun viereen, jolloin bussilinjaa voidaan ainakin osin liikennöidä samalla reitillä kuin nyt. Joissakin kohdissa Raide-Jokeri-linja kulkee eri reittiä kuin bussilinja, jolloin rakentamisella ei ole vaikutusta bussiliikenteeseen. Paikoin bussi joutuu ajamaan kiertoreittiä.

Haasteellisinta rakentamisaikainen liikennöinti on Eliel Saarisen tiellä, jonne ei kapeuden vuoksi ole mahdollista toteuttaa rinnakkaista työmaan aikaista katua. Vantaanjoen suuntaisen viherkäytävän läpi kulkevalle Maaherrantielle ole myöskään ole mielekästä rakentaa työmaan aikaista rinnakkaiskatua. Eliel Saarisen tien ja Maaherrantien vuoksi linjaa 550 ei voida liikennöidä yhtenäisenä rakentamisen aikana.

Muutoksia bussilinjaan 550 on tulossa, mutta ne pyritään suunnittelemaan mahdollisimman pitkään jatkuviksi, jotta matkustajille ei tule liikaa muutoksia ja niihin on helppo sopeutua. Muutoksista tiedotetaan erikseen lähempänä. Työnaikaisia liikennejärjestelyjä tarkennetaan allianssin kehitysvaiheen aikana vuonna 2018.

Tehdäänkö rakennustöitä öisin?

Yötöitä tehdään silloin kun se on perusteltua. Meluavista yötöistä tiedotetaan erikseen.

Mistä ja milloin saa tietoa rakentamisvaiheen poikkeusliikennejärjestelyistä?

Tietoa päivitetään mm. näille nettisivuille ja Raide-Jokerin sosiaalisen median kanaviin. Tiedot poikkeusliikennejärjestelyistä tarkentuvat rakentamisen suunnittelun yhteydessä projektin kehitysvaiheessa vuonna 2018 sekä rakentamisen aikana.

Millainen on raiteen perustus?

Perustus vaihtelee maaperän mukaan. Pehmeille paikoille rakennetaan teräsbetonipaalut, muualle asennetaan paalulaatta, jolle raide perustetaan.

Aiheutuuko rakentamisesta tärinähaittoja esimerkiksi lähikiinteistöjen herkille laitteille?

Rakentaminen voi joissain kohdin vaatia herkkien laitteiden tärinäeristämistä. Tärinän kannalta haasteellisiksi tunnistetuissa kotheissa lähikiinteistöt kierretään läpi ja herkät laitteet kartoitetaan. Rakentamisen aikaista tärinää seurataan tärinämittareilla, jotka ilmoittavat tärinämäärät suoraan työstä vastaavan matkapuhelimeen. Mikäli tärinä ylittää raja-arvot, muutetaan rakentamistapaa.

Miten Patterimäen tunnelin louhinta vaikuttaa lähiympäristöön?

Louhintatyöt suunnitellaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa

ympäristölle. Melua noudattavissa työvaiheissa noudatetaan meluluvan mukaisia meluaikoja ja 

-tasoja. Ennen louhintatöiden aloitusta ulkopuolinen tärinäasiantuntija kiertää lähiympäristön

kiinteistöt ja määrittää louhintatöille tärinärajat, joita urakoitsijan on noudatettava. Tärinäraja-

arvot määritellään niin, että louhinnoista ei aiheudu kohteen rakenteisiin vahinkovaaraa. 

 

Tunnelin työt kestävät arviolta noin yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen siirrytään

tavanomaisempaan rakentamiseen. Ennen louhintatöiden aloitusta tulevista työvaiheista

tiedotetaan Raide-Jokerin kanavissa. Tarvittaessa asukkaat voivat myös ottaa käyttöönsä

ilmaisen tärinäilmoituspalvelun.

Raide-Jokerin linjaus on päätetty Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustojen hyväksymän hankesuunnitelman perusteella. Raitiotie on linjattu suunnitelmissa niin, että Patterinmäen länsipuolinen metsäalue säilyisi mahdollisimman suurena ja yhtenäisenä. Liito-oravan esiintymistä Patterinmäen alueella on selvitetty mm. keväällä 2018. Ratalinjaus ei kulje liito-oravalle tärkeimpien alueiden kautta. Lähes poikkeuksetta viheralueille rakentaminen kaventaa eläinten elinalueita ja aiheuttaa usein myös häiriötä. Toisaalta kaupunkiympäristöissä eläimet kykenevät sopeutumaan paremmin rakentamiseen ja häiriöihin kuin kaupunkien ja taajamien ulkopuolella.

Mitkä ovat rakentamisen kannalta haastavimmat kohteet?

Haastavia kohteita on paljon, koska rakennamme tiiviiseen kaupunkiympäristöön olemassa olevan infran päälle. Kyseessä on iso ja näkyvä hanke, joka tulee vaikuttamaan monen asukkaan liikkumiseen. Haastavimpia kohteita ovat esimerkiksi Huopalahden aseman alikulku ja Kehä I alue Laajalahdessa.

Raide-Jokeri ja ympäristö

Aiheuttaako Raide-Jokeri melua?

Nykytason melu aiheutuu pääasiassa autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkittävää lisäystä. Raitioliikenteestä voi kuitenkin syntyä melua esim. kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Vaihteet pyritään sijoittamaan niin, että vaihteiden yliajosta aiheutuva meluhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Mahdollista kaarrekirskuntaa vältetään käyttämällä ratalinjalla mahdollisimman loivia kaarteita.

Runkomelulla tarkoitetaan maaperän kautta rakennukseen syntyvää värähtelyä, joka muuttuu ääneksi. Runkomelua voidaan torjua asentamalla vaimentavia mattoja herkkiin kohteisiin.

Lisää aiheesta:

Hankesuunnitelma s. 63 ->
Raide-Jokerin liikennemeluselvitys, Espoo

Aiheuttaako Raide-Jokeri tärinää?

Tärinälle alttiit paikat on selvitetty ja niihin suunniteltu tärinän vaimennustoimenpiteet. Radan perustamista paalulaatalla pidetään tehokkaimpana tärinäntorjuntakeinona. Raiteet tullaan riskialttiimmilla pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla perustamaan paalulaatoilla tai massanvaihdon varaan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, ratarakennetta vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla riskiä asumismukavuuteen vaikuttavasta tärinähaitasta ei ole tai haitta on olematon.

Rakentamisen aikaisiin paalutus- ja louhintatärinän vaikutuksiin kiinnitetään huomiota siten, ettei ympäristölle aiheuteta kohtuutonta haittaa.

Lisää aiheesta:

Hankesuunnitelma s. 64 ->

Aiheuttaako Raide-Jokeri sähkömagneettista säteilyä?

Raitiotie aiheuttaa tasasähkömagneettikenttiä, joita ei tyypillisesti esiinny luonnossa. Niillä voi olla vaikutusta herkkien laitteiden, kuten sairaaloiden ja tutkimuslaitosten mittalaitteiden toimintaan. Raide-Jokerin ajojohdinjärjestelmän magneettikentät eivät aiheuta suunnitelmien mukaan toteutettuna lähiympäristössä ihmisten tai eläinten terveydelle minkäänlaisia haittoja tai toimenpiteitä.

Saastuttaako Raide-Jokeri?

Päinvastoin. Raide-Jokerin myötä päästöt vähenevät merkittävästi. Hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän noin 85 %, typenoksidipäästöjen (NOx) noin 95 % ja partikkelipäästöjen (PM) noin 70 % Bussi-Jokeriin (linja 550) verrattuna. Raide-Jokeri lisää myös joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää yksityisautoiluliikennettä, jolloin autoliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja ilmansaasteet vähenevät. Raitiotie on lähipäästötön.

Miten luonto ja reitillä oleva luonnonsuojelualue on huomioitu?

Linja sivuaa Espoossa Laajalahden luonnonsuojelualuetta ja Helsingissä Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta. On käyty paljon vuoropuhelua ympäristöviranomaisten, mm. ympäristöministeriön kanssa sekä tehty Natura-arvio ja kaksi Natura-tarvearviota hankkeesta. Kaavoituksen yhteydessä on saatu viranomaislausunnot, joissa todetaan, että Raide-Jokeri ei heikennä Laajalahden Natura-alueen suojeluarvoja. Vanhojen metsien suojelualueesta on käyty kolmiportainen arviointimenettely viranomaisten kanssa.

Muita ratkaisuja on tutkittu ja todettu, että valittu ratkaisu on paras kokonaisuuden kannalta: http://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2015/05/espoo_vaihtoehdot_liite_7_yhteenveto.pdf.

Alueelle on tehty luontoselvityksiä, ja mm. liito-oravien kulkuyhteydet pyritään säilyttämään, vaikka rata rakennetaan.

Minkä verran radan lähettyville on suunnitteilla uutta asunto- ja työpaikkarakentamista?

Avaa isompi kuva (pdf)Asukasluvun ja työpaikkojen kasvu Raide-Jokerin varrella. Avaa isompi kuva (pdf).

Raide-Jokerin linjan varteen suunnitellaan uutta asunto- ja työpaikkarakentamista muun muassa Itäkeskukseen, Myllypuroon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen. Erityisesti pysäkkien ympäristöistä tavoitellaan vetovoimaisia paikkoja, jotka houkuttelevat asumisen lisäksi työpaikkoja ja palveluita.

Lähivuosien asemakaavat ovat tuomassa Raide-Jokerin läheisyyteen asuntoja noin 18 000 uudelle asukkaalle Helsingissä ja yli 4 000:lle Espoossa. Pidemmällä aikavälillä Raide-Jokerin varsi tulee tiivistymään entisestään. Helsingin uusi yleiskaava mahdollistaa kotien rakentamisen linjan läheisyyteen kymmenille tuhansille uusille kaupunkilaisille.

Nyt tekeillä olevat asemakaavat mahdollistavat 20 000 uutta asukasta Raide-Jokerin reitin varteen Esimerkiksi Pitäjänmäelle ja Etelä-Haagaan. Pääasiassa uudet asunnot täydentävät nykyistä kaupunkiympäristöä, mutta esimerkiksi Myllypuron lounaisosaan kaavoitettavalle Karhunkaatajan alueelle on tulossa 4 000–5 000 asukkaan täysin uusi asuinalue.

Raide-Jokeri synnyttää myös uusia raideliikenteen solmupisteitä. Esimerkiksi Oulunkylän asemalla risteävät tulevaisuudessa päärata ja Raide-Jokeri.

Laskeeko asunnon lähelle rakennettava rata asunnon arvoa?

Maailmalle toteutetut nykyaikaiset pikaraitiotiet osoittavat, että niin maan kuin asuntojenkin arvo raitiotien läheisyydessä nousee, sillä raitiotie tuo alueelle luotettavan liikkumisvälineen autoliikenteen verkon ruuhkautuessa kasvavissa kaupungeissa.

Miten alueen asukkaiden näkemykset on huomioitu ja kuultu hankkeen suunnittelussa?

Hankesuunnittelun aikana pidettiin useita asukastilaisuuksia. Hankesuunnittelun käynnistyessä kerättiin näkemyksiä Raide-Jokerin vaikutuksista alueellisesti sekä ihmisten arkielämään ja liikkumiseen liittyen. Lisäksi kartoitettiin toiveita maankäytön kehittämisestä ja palvelutarjonnasta raideyhteyden varrella. Espoossa esiteltiin lisäksi linjauksen muutosta. Alueellisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin messumaisina tapahtumina. Raide-Jokerin liikennesuunnitelmat olivat esillä kommentteja varten hankkeen verkkosivuilla sekä näyttelytila Laiturilla Kampissa ja Sellon kirjastossa.

Raide-Jokeri-projektin myötä valmistuvien katusuunnitelmien luonnoksia esitellään asukkaille ja kiinteistönomistajille avoimissa tilaisuuksissa vuosien 2018 ja 2019 aikana. Luonnosten kommentointiaikana katusuunnitelmaluonnoksista kerätään kommentteja sekä esittelytilaisuuksissa että suoraan kaupungin kanavia pitkin. Näiden kommenttien pohjalta luonnoksia parannetaan ja muodostetaan katusuunnitelmaehdotus. Tämän jälkeen katusuunnitelmaehdotukset asetetaan nähtäville, ja niistä voi tehdä halutessaan muistutuksen. Katusuunnitelmien hyväksymisestä päättävät lopulta kaupunkien lautakunnat.

Myös asemakaavojen laatimisen yhteydessä on pidetty asukastilaisuuksia.

Raide-Jokerin Espoon osuudesta
 

Miten linjauksesta on päätetty ja voiko sitä vielä muuttaa?

Raide-Jokerin linjausta on tutkittu 1990-luvulta alkaen. Linjauksesta päätettäessä etsittiin kompromissi matkustajamäärien ja matka-ajan välillä. Tavoitteena oli saada linjalle mahdollisimman paljon matkustajia niin, että matka-aika pysyy mahdollisimman lyhyenä.

Linjaus on pääosin lyöty lukkoon alustavassa yleissuunnitelmassa (2009). Espoon osuuden linjaus on kuitenkin muuttunut alustavasta yleissuunnitelmasta, jossa reitti tosin kulki Laajalahden kautta Tapiolaan. Vuoden 2013 aikana selvitettiin Otaniemen toimijoiden aloitteesta linjauksen muuttamista Tapiolasta Otaniemeen. Selvityksen perusteella Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Linjauksella saatiin Espoossa enemmän matkustajia ilman, että matka-aika muuttui pidemmäksi. 

Lopullisen linjauksen mukainen hankesuunnitelma valmistui vuonna 2015. Raide-Jokeri-allianssissa tehtävä radan suunnittelu ja rakentaminen noudattaa hankesuunnitelman linjausta, eikä sitä enää muuteta.

 

 

Eikö Raide-Jokerin kannattaisi kulkea Tapiolaan eikä metron kanssa samaa linjaa Keilaniemeen?

Otaniemen tavoin Keilaniemen alue kehittyy voimakkaasti, ja raitiotien rakentaminen alueelle tukee kummankin alueen kehittymistä ja saavutettavuutta eri kulkumuodoin. Otaniemi–Keilaniemi-väli on joukkoliikenteen runkojärjestelmälle järkevä kohde, koska alueella sijaitsee paljon opiskelu- ja työpaikkoja. Näille tapahtuvat matkat ovat säännöllisesti toistuvia, ennakoitavissa ja myös määrällisesti vakioita (suuria). Tapiolaan suuntautuu pääosin asiointiliikennettä, joka tapahtuu huomattavasti epäsäännöllisemmin.

Tapiolantie on lisäksi katualueen suhteen erittäin ahdas, ja raitiotie tarvitsisi oman ajouran. Niin pitkää osuutta ei voida ajattaa sekaliikennekaistoilla ilman, että koko linjan matka-ajan ennakoitavuus heikkenee. Ottaen huomioon, että Tapiola on RKY-aluetta, voi nykyisen katualueen laajentaminen olla haastavaa. Myös Tapiolan ympyrän ylittäminen nykyisellään ei ole käytännössä mahdollista.

Miten Laajalahden kohdalla on päädytty esitettyyn linjausvaihtoehtoon?

Laajalahden kohdalla on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 raitiotien linjaus kulkee Turunväylän yli sillalla, kääntyy siitä länteen jatkaen Kurkijoenpuiston reunaa pitkin ja Kurkijoentielle tultaessa kääntyy itään. Tässä vaihtoehdossa raitiovaunut kulkevat noin 300 metriä Kurkijoentietä pitkin, jonka jälkeen Kehä I ylitetään sillalla. Vaihtoehdossa 2 Turunväylän ylityksen jälkeen linjaus kaartaa itään Lumivaarantien varrella olevan asuinalueen pohjoispuolta ja jatkaa Kehä I:n ali tunnelilla.

Raide-Jokerille pyritään rakentamaan linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla palvelee linjan varren asukkaita, työntekijöitä ja muita liikkuja, kuitenkin niin, että linjaus pysyy ”sulavana”, jotta Raide-Jokerin matka-nopeus pysyy hyvänä. Tavoitteena on, että matkanopeus pysähdyksineen olisi 25 km/h.

Pysäkki mahdollisimman lähellä Laajalahden painopistettä palvelee laajalahtelaisia parhaiten. Tarkastelussa yhtenä keskeisenä valintakriteerinä oli asukasmäärä pysäkin läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1 asuu 600 metrin etäisyydellä pysäkistä tällä hetkellä noin 2 300 laajalahtelaista ja vaihtoehdossa 2 noin 1 100.

Raide-Jokeri on osa laajempaa suunnittelukokonaisuutta. Kehä I:n tiesuunnitelmassa esitetään Kurkijoentien liittymän sulkemista. Tämä vähentää henkilöautoliikennettä Kurkijoentiellä, vaikka kehän yli onkin suunnitteilla silta Laajalahden ja Ruukinrannan yli. Liittymän sulkeminen Kehä I:lle vaikuttaa nykyisiin bussireitteihin. Raide-Jokerin vaihtoehto 1 mahdollistaa HSL:n toiveiden mukaisesti bussit samalle reitille raiteiden kanssa, ja näin alueen joukkoliikenteen palvelutaso saadaan jatkossakin säilymään hyvänä. Vaihtoehto 2 ei mahdollista bussien liittymistä Kurkijoentielle mm. korkeuserojen takia.

Raide-Jokerin myötä kevyen liikenteen turvallisuus ei myöskään heikkene, pikemminkin turvallisuus paranee, kun osa kadulla nyt kulkevista busseista korvautuu raitiovaunuilla.

Laajalahden pohjoisreunalla olevan ”puiston” tuhoutumista on myös pelätty. Tuon puistikkoalueen koko on noin 80 000 m², josta Raide-Jokerin noin 8 m leveä kulku-ura varaisi noin 3 000 m² ja mahdollinen varikko noin 5 000 m² eli yhteensä korkeintaan 10 % pohjoispuolisten puistojen pinta-alasta. Yleiskaavassa Laajalahden Turunväylän puoleinen reuna on esitetty asumiseen (A) ja työpaikka-alueeksi (TP). Lainvoimaisessa asemakaavassa kyseiselle kohdalle on esitetty urheilukenttä.

Voisiko raitiotie kulkea Laajalahdessa Turvesuontien ja Kirvuntien kautta keskustaan?

Ratkaisua on pohdittu suunnittelutyön yhteydessä, mutta siihen liittyy kuitenkin eräitä näkökohtia, joiden takia se ei sovi Raide-Jokerin linjaukseksi:

Kehä I:n ylitys Turvesuontielle on erittäin monimutkainen sen jälkeen kun kyseiseen kohtaan tulee autoliikenteelle eritasoliittymä. Samasta syystä myös liittyminen Turvesuontielle olisi vaikeaa. Turvesuontiellä on niin paljon autoliikennettä, että Raide-Jokerille tulisi löytää oma kulku-ura autoliikenteen viereltä. Kirvuntiellä taas liikuttaisiin noin 600 metriä autoliikenteen kanssa samalla väylällä, mikä on hidasta ja raitiovaunun aikataulussa pysymisen kannalta riski (Kurkijoentiellä liikutaan vastaavalla tavalla 300 metriä ja liikennemäärä on pienempi). Lisäksi tuo ehdotettu koukkaus pidentäisi kokonaisuutena Raide-Jokerin linjan pituutta ja lisäisi matka-aikaa. Linjauksen suunnittelussa tasapainoillaan kokonaismatka-ajan ja käyttäjien pysäkkietäisyyksien välillä. Kurkijoentien kautta kuljettaessa tuo tasapaino on parempi.

Miksei raiteita sijoiteta Kehä I:n kaistojen tilalle?

Teknisesti raiteiden sijoittaminen Kehän reunoille ei ole mahdollista, koska Maarinsolmun kohdalla Kehän ylittäminen eritasossa ei onnistu ja näin vilkkailla väylillä ei voi olla tasoylitystä. Käyttäjien kannalta olisi myös huono ratkaisu jakaa kulkusuunnat ja pysäkit kauas toisistaan. Raide-Jokeri veisi tällä ratkaisulla myös kokonaisuutena enemmän tilaa. Lisäksi Kehä I on valtion hallinnoima maantie. Tieliikennelaki ei salli tiealueelle sijoitettavan paikallista liikennettä palvelevaa raitiotieliikennettä.

Voisivatko raiteet sijaita Ravitiellä kadun eteläpuolella?

Asiaa on tutkittu, mutta Perkkaantien ja Ravitien liittymässä olevan voimalaitosrakennuksen suojaetäisyyden ja liittymän muodon takia raitiotien liittyminen Perkkaantieltä ravitien eteläpuolelle ei onnistu. Toisekseen tällöin ajoneuvoliikenne tulisi hyvin lähelle tontteja. Asumismukavuuden kannalta raitiotie on suositeltavampaa sijoittaa lähemmäs asutusta, koska se on hiljaisempaa, siitä ei tule päästöjä ja sen liikennöintiajat ovat rajalliset. Autoliikennettä on ympärivuorokauden.

Raide-Jokeri tuo ratikan Espooseen. Eikö kyseinen liikkumismuoto kuulu tiheästi rakennettuun kaupunkimiljööseen?

Espoon länsiosa on hyvin tiiviisti rakennettua kaupunkialuetta, ja siellä on tiivistämishankkeita käynnissä. Esimerkiksi Leppävaara ei olennaisesti poikkea Helsingin kantakaupungista asumistiheydeltään.

Raide-Jokerin Helsingin osuudesta

Miten linjauksesta on päätetty ja voiko sitä vielä muuttaa?

Raide-Jokerin linjausta on tutkittu 1990-luvulta alkaen. Linjauksesta päätettäessä etsittiin kompromissi matkustajamäärien ja matka-ajan välillä. Tavoitteena oli saada linjalle mahdollisimman paljon matkustajia niin, että matka-aika pysyy mahdollisimman lyhyenä.

Linjaus on pääosin lyöty lukkoon alustavassa yleissuunnitelmassa (2009). Espoon osuuden linjaus on kuitenkin muuttunut alustavasta yleissuunnitelmasta, jossa reitti tosin kulki Laajalahden kautta Tapiolaan. Lopullisen linjauksen mukainen hankesuunnitelma valmistui vuonna 2015. Raide-Jokeri-allianssissa tehtävä radan suunnittelu ja rakentaminen noudattaa hankesuunnitelman linjausta, eikä sitä enää muuteta.

Miksi Maaherrantie pitää sulkea yksityisliikenteeltä?

Vilkas pikaraitiotieliikenne ja matkustajien vaihdot Oulunkylän asemalla pääradan ja Raide-Jokerin välillä eivät mahdollista autojen liikkumista raiteilla. Raide-Jokerin sujuvan kulun takia halutaan minimoida autoista mahdollisesti aiheutuvat häiriöt kaikilla niillä osuuksilla rataa, missä se on mahdollista.

Raide-Jokerin raitiovaunut tasaavat tarvittaessa Oulunkylän pysäkillä, mikä tarkoittaa, että ne seisovat pysäkillä, kunnes aikataulun mukainen lähtöaika pysäkiltä on saavutettu. Raitiovaunujen ohi ei voi ajaa niiden seistessä asemalla, joten tämä vaikeuttaisi autojen sujuvaa kulkua.

Raide-Jokerin kiskojen ja pääradan väliin suunniteltu pyöräilyn laatuväylä eli baana asettaa omat reunaehtonsa sille, kuinka leveäksi Maaherrantie kaiken kaikkiaan muodostuu ja miten kyseinen tila on jaettavissa.