Raide-Jokeri-allianssi on tänään julkaissut kustannusarvion uuden pikaraitiotien rakentamisesta Itäkeskuksesta Keilaniemeen. Raide-Jokerin kokonaiskustannukset muodostuvat pikaraitiotieinfran ja varikon rakentamisesta, minkä lisäksi allianssi toteuttaa katujärjestelyjä ja kunnallisteknisiä töitä, jotka on järkevää toteuttaa Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä. Pikaraitiotieinfran osalta kustannukset ovat nousseet noin 34 prosenttia verrattuna vuonna 2016 hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan, joten kustannusarvio etenee uudelleen Helsingin ja Espoon kaupunkien hyväksyttäväksi.
Raide-Jokerin uusi tarkennettu kustannusarvio on luotettavampi verrattuna hankesuunnitelman alustavaan kustannusarvioon. Hankesuunnitelman kustannukset perustuivat yleissuunnitelmatasoisiin suunnitelmiin, kun taas uuden kustannusarvion pohjana on huomattavasti tarkempi suunnittelutaso. Pikaraitiotietä ei ole aikaisemmin pääkaupunkiseudulle rakennettu, joten on ymmärrettävää, että hankesuunnitteluvaiheessa ei ollut vielä olemassa yhtä paljon tietoa toimivan järjestelmän tarpeista. Suunnittelun tarkentuessa olemme havainneet merkittäviä muutostarpeita hankesuunnitelman sisältöön, mikä näkyy myös kustannuksissa.
Raide-Jokerin tarkoitus on tukea kaupunkien kasvua ja parantaa joukkoliikennejärjestelmän tarjoamaa palvelua. Nykyinen bussijokeri (runkolinja 550) liikennöi jo nyt ruuhka-aikoina kapasiteettinsa äärirajoilla, joten kaupunkilaisten siirtyminen laajemmin joukkoliikenteen käyttäjiksi edellyttää nykyistä suurempaa kapasiteettia tällä poikittaislinjalla. Pikaraitiotie on ympäristön kannalta järkevä ratkaisu kapasiteetin nostamiseen, ja lisäksi se kasvattaa maan arvoa pysäkkien lähiympäristössä bussilinjaa enemmän. Maan arvon nousu puolestaan mahdollistaa tiiviimmän rakentamisen.
Jotta uuden pikaraitiotielinjan on mahdollista täyttää sille asetetut odotukset, edellyttää se toteutusratkaisulta tiettyä laatutasoa. Raide-Jokerin suunnittelussa tehdyissä ratkaisuissa on huomioitu uuden pikaraitiotieinfran sulautuminen olemassa olevaan kaupunki-infraan. Lisäksi pikaraitiotien suunnittelussa on haluttu varmistaa, että ratkaisusta muodostuu toimiva osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää. Näin ollen suunnittelun edetessä on jatkuvasti huomioitu paitsi kustannukset, myös toimiva kaupunkiympäristö ja tulevan pikaraitiotiejärjestelmän palvelutason laatu.
Raide-Jokerin kustannuksia on pyritty pienentämään erityisesti tuotantoteknisillä ratkaisuilla, jotta lopputuotteen laadusta ei jouduttaisi tinkimään. Hyvä esimerkki on Espoon ja Helsingin kaupunkien ja HSL:n kanssa käyty vuoropuhelu liittyen katutilan käyttöön rakentamisen aikana. Kustannuksissa on saavutettu merkittäviä säästöjä sillä, että osa kaduista suljetaan läpiajoliikenteeltä rakentamisen ajaksi. Katujen sulkeminen yleiseltä ajoneuvoliikenteeltä myös nopeuttaa rakentamista ja parantaa sekä liikenneturvallisuutta että työmaan turvallisuutta.
Kehitysvaiheen aikana olemme moneen kertaan arvioineet hankkeen tavoitteita suhteessa toisiinsa. Useimmiten ratkaisua valittaessa toisessa vaakakupissa painavat kustannukset ja aikataulu, ja toisessa taas lopputuotteen laatu ja palvelutaso, tai työnaikainen turvallisuus ja häiriöttömyys. Uskon, että nyt laadittu suunnitelma uudesta pikaraitiotielinjasta on paras mahdollinen kompromissi näiden risteävien tavoitteiden viidakossa. Ja tietysti uskon myös siihen, että tämä suunnitelma on mahdollista toteuttaa asetetun kustannusarvion puitteissa.
Allianssissa jäämme nyt odottamaan Helsingin ja Espoon kaupunkien lopullista päätöstä Raide-Jokerin toteuttamisesta. Samalla jatkamme rakentamisen aloittamisen valmistelua, jotta voimme siirtyä mahdolliseen tuotantovaiheeseen nopeasti ja sujuvasti. Omalta kohdaltani työ Raide-Jokerin parissa alkaa kuitenkin olla tältä erää valmis, sillä jään helmikuun alussa vanhempainvapaalle. Allianssin kehitysvaiheen ehkä tärkein etappi, tavoitekustannuksen asettaminen, on nyt tehty, joten siirrän hyvillä mielin vastuun projektin vetämisestä uudelle projektipäällikölle Ari Bergströmille.
Katja Pekkanen
Kirjoittaja on allianssin väistyvä projektipäällikkö.
Toivottavasti valtuustot Helsingissä ja Espoossa ymmärtävät, kuinka tärkeä hanke on kyseessä ja rakentaminen päästään aloittamaan kesällä.
Toivottavasti valtuustot Helsingissä ja Espoossa ymmärtävät, kuinka tärkeää on käyttää veronmaksajien rahoja fiksusti ja avata eri liikennevaihtoehdot aidosti puolueettomaan uudelleentarkasteluun.
Nyt kun kustannusarvio ylittyi n. 36% alkuperäisestä arviosta, ja vain muutaman kuukauden takaisestakin arviosta kymmeniä miljoonia (ennen kuin rakennustyöt edes alkaneet), niin mistä löytyvät päivitetyt kokonaishankkeen business case -arviot? Entä päivitetyt arviot raidejokerin kannattavuudesta suhteessa muihin liikennöintivaihtoehtoihin? Mikä taho näitä arvioi ja missä vaiheessa?
Tässä vaiheessa ei ole enää minkäänlaista järkeä alkaa vatvomaan muita vaihtoehtoja, koska suunnitelmia on tehty useita vuosia maaperätutkimuksia myöden ja kaikki viimesen päälle rakentamista vaille valmista. Olisi aivan silkkaa hulluutta, että miljoonia maksanut suunnittelu ja pohjatyö vedettäisiin nyt vessanpöntöstä alas vaan, koska hinta nousee vajaan 100 miljoonaa euroa, joka loppupeleissä on melko mitättömän pieni raha tämän suuruusluokan hankkeissa.
Kannattaa huomioida, että kaava sisältää myös paljon muuta kun pelkän raitiotien. Baanaverkostoa tulee radan rinnalle useamman kilometrin sekä uusia siltoja ja tunneleita. Kulkuyhteydet paranee merkittävästi niin pyöräilijöille kuin myös kävelijöille.
Syy raide-Jokerin rakentamiseen pääasiassahan on, että bussien kapasiteetti ei enää riitä, bussit kulkee ruuhka-aikoina muutaman minuutin välein ja ovat silti ääriään myöden täysiä. Mm. lastenrattaiden kanssa saattaa monesti jäädä bussista sen vuoksi, ettei tila vain yksinkertaisesti riitä. Pidemmällä aikavälillä raitiotie tulee myös huomattavasti busseja edullisemmaksi, kun huomioidaan kuljettajien määrät ja raitiovaunujen moninverroin pidempi käyttöikä.
Säästäminen on viimeinen asia jota nyt kannattaa miettiä, jos katsotaan kuinka kävi Länsimetron suhteen, kun säästettiin laitureiden pituudessa. Ongelmien korjaaminen tulee maksamaan satoja miljoonia euroja vielä tulevaisuudessa, kaikki vain säästämisen vuoksi.
Kiitos kommenteista. Hankearvioinnin päivityksessä (2019) on vertailtu Raide-Jokeria siihen, että linjaa liikennöitäisiin runkolinjabusseilla, joiden vuoroväliä tihennettäisiin matkustajamäärien kasvaessa. Hankearvioinnin löydät täältä: https://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2019/01/RJ_000_KPT-PRJ_Raportti-hankearviointi-ID-24372.pdf.
Jukin vastaus kuvastaa mainiosti ns. uponneiden kustannusten harhaa (sunk cost fallacy). Toteutuneiden kustannusten ei tulisi vaikuttaa tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon.
http://www.ptt.fi/ajankohtaista/uutiset/taloustutka-tappioiden-hyvaksymisen-vaikeus.html