Raide-Jokeri ja kaupungin kehitys

12.4.2018

Helsingin kaupunkistrategian mukaan kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeisin tehtävä. Kestävien liikkumismuotojen kulkumuoto-osuuksia pyritään nostamaan. Kaupunkistrategian mukaisesti Helsingissä suunnitellaan liikenneinvestoinnit ja maankäyttö aina yhdessä. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on yleiskaavan mukaisesti tukea kaupungin kehittymistä raideliikenteen verkostokaupungiksi. Raide-Jokeri on ensimmäinen verkostokaupunkiajatusta toteuttava pikaraitiotieyhteys.

Helsingin seudun kaupunkirakenne kehittyy tulevaisuudessa yhä vahvemmin usean keskustan muodostamaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Keskustoja yhdistävät raiteet – säteittäin ja poikittain. Helsingin keskusta on tulevaisuudessakin seudun pääkeskus eikä sen asema ole uhattuna. Työpaikka- ja väestömäärien kasvaessa muita keskustoja täytyy kuitenkin kehittää tehokkaammin rakennetuiksi, urbaaneja mukavuuksia monipuolisesti tarjoaviksi jalankulkuympäristöiksi. Nopean liikkumisen ja sujuvien vaihtojen mahdollistamiseksi liikennejärjestelmän tulee perustua tehokkaaseen raideverkkoon.

Kasvavien kaupunkien strategioissa, myös Helsingin, on tänä päivänä usein piirteitä joukkoliikennekeskeisestä kehittämisestä, ns. TOD-ajattelusta (transit oriented development). Perusajatuksena on, että kaupungin kasvu ohjataan tukemaan kestävää liikkumista. Tämä tapahtuu kiinnittämällä erityistä huomiota joukkoliikenteen saavutettavuuteen. Uutta maankäyttöä suunnitellaan raideyhteyksien varaan, koska kilpailukykyinen joukkoliikenne erityisesti raiteilla houkuttelee ihmisiä. Ns. raidefaktori tarkoittaa, että kun olemassa oleva linja-autoliikenne korvataan raiteella, nousee yleensä joukkoliikenteen käyttöaste selvästi. Uusi pysyvä raideratkaisu nostaa myös maan arvoa ja houkuttelee merkittävästi yksityisiä investointeja. Maan arvonnousun oletetaan olevan raideyhteyksien vaikutusalueella suurempaa kuin muualla. Jalankulun houkuttelevuutta lisätään parantamalla jalankulkuympäristöjen koettua laatua ottamalla kohteeksi alueet, jotka sijoittuvat korkeintaan kymmenen minuutin kävelyetäisyydelle asemista tai pysäkeistä. Joukkoliikenteen käyttöä lisäävien raideinvestointien kannattavuutta tuetaan maankäyttöä tehostamalla. Kerrannaisvaikutuksina oletetaan syntyvän monenlaista taloudellisia aktiviteetteja.

Raide-Jokeri toteuttaa hyvin näitä tavoitteita. Esimerkkejä Raide-Jokerin kaltaisista pikaraitiotiehankkeisiin perustuvasta kaupunkikehittämisestä löytyy maailmalta lukemattomia. Esimerkiksi Torontossa rakenteilla olevaa 19 km mittaista poikittaista pikaraitiotietä (The Eglington Crosstown) varten päätetyn investoinnin on arvioitu tukevan vuositasolla aluetaloudessa noin 110 000 työpaikan olemassa oloa seuraavan kahdentoista vuoden ajan.

0
Poikittaisen pikaraitiotien työmaa-aita Torontossa (The Eglinton Crosstown). 

Raide-Jokeri luo edellytyksiä huomattavalle määrälle uutta maankäyttöä. Helsingissä reitin varrelle visioidusta uudesta asunto- ja työpaikkakerrosalasta karkeasti 75 % arvioidaan sijaitsevan kaupungin omistamalla maalla. Huolimatta kohtuullisista kynnysinvestoinneista, asemakaavoitus pikaraitiolinjan varrella luo rakennusoikeiden myynnin tai vuokrauksen myötä merkittävän tulokertymän kaupungin kassaan. Myös yksityisessä omistuksessa olevien maiden rakentamisen oletetaan toteutuvan nopeammin kuin tilanteessa, jossa päätöstä raidehankkeen toteuttamisesta ei olisi.

Raide-Jokerin asemakaavoitusta on etupainotteisesti edistetty siten, että uudet asemakaavat tukevat toteutuessaan käyttäjämäärien kasvattamista. Raide-Jokeriin tukeutuvia suunniteltuja tai suunnitteilla olevia merkittäviä aluekokonaisuuksia on Helsingissä mm. Pitäjänmäessä, Oulunkylässä, Viikissä, Karhunkaatajan alueella ja Itäkeskuksessa. Raide-Jokeri on koko Helsingin seudulla tärkeä joukkoliikennekeskeisen kehittämisen suunnannäyttäjä. Yleiskaavan uusien maankäyttövarausten toteuttamiseksi tarvitaan jatkossakin pikaraitiotieinvestointeja. Seuraavien viidentoista vuoden aikana oletetaan toteutuviksi ainakin Laajasalon raitiotie, Malmin lentokenttäalueen raitiotieyhteydet sekä Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardien pikaraitiotiet. Kaikki nämä hankkeet yhdessä laajenevan metron ja lähijunajärjestelmän kanssa muodostavat tulevaisuuden raideliikenteen verkostokaupungin rungon.

Rikhard Manninen
Rikhard Manninen
Kirjoittaja on Helsingin kaupungin yleiskaavapäällikkö.

3 vastausta artikkeliin ”Raide-Jokeri ja kaupungin kehitys

  1. Timo Keränen

    Kaikki periaatteet ovat aivan oikeaan osuneita.

    Toivoisin lisää painotusta pääradan ja Jokerin risteyskohtaan eli Oulunkylään. Kaipaan lisää rohkeutta kaavaesityksiin Keilaniemen tyyliin. Oulunkylän keskusta voisi olla vastaavan tyylinen, joskin ehkä puolet matalampi. Silloinkin se erottuisi selvästi omaksi keskuksekseen ja tarjoaisi runsaasti asunto- ja toimistorakentamisen mahdollisuuksia. Tämä on tarpeen, kun bulevardisointisuunnitelmia piti rajoittaa. Lisääntyvä asukasmäärä parantaisi kuihtuvia palveluita ja lisäisi asukkaiden viihtyvyyttä.

    Muutenkin pidän vahvaa aluekeskusta parempana kuin pitkulaista bulevardirakennetta. Oulunkylässä olisi tähän mainio mahdollisuus. Keskuksen lisäksi Oulunkylässä on runsaasti mahdollisuuksia tehostaa rakentamista. Ei pidä pelästyä aina esiiin nousevaa ankaraa arvostelua, joka on kohdistunut esim. metsäalueiden pienentämiseen. Ne ovat tietysti tärkeitä, mutta niitä on todella paljon ja vähempikin riittää. Kaavaehdotukset ovat mielestäni tältä osin ihan maltillisia.

    Vastaa
  2. Nimetön

    Pajamäkeä ympäröi kapea metsäkaistale, jonka suojissa sadat linnut livertävät ja ulkoilijat hölkkäävät, vanhemmat työntelevät lastenrattaitaan ja koirat pistävät kuonojaan pensaisiin. Tämä ihanan kaunis ja virvoittavan rauhaisa keidas uhkaa jäädä asuinrakentamisen alle, koska Raide-Jokeri.

    Pieni metsäalue luonnonlähteineen on ollut yli puoli vuosistaa keskeinen osa ympäröivien asuinalueiden ulkoilu- ja työmatkareittiä. Edessä aukeava golfkenttäkö jää sitten ”edustamaan luontoa?” En näe yhtäkään syytä puolustaa lisärakentamista. Lähialueiden ja Pajamäen ainoa ja ainutkertainen virkistysmetsä on yksiselitteisesti suojeltava.

    Vastaa
  3. Nimetön

    Keidas. Talin golfkentää ympäröivät kapeat luontosaarekkeet, joiden siimeksessä polveilee suosittu ulkoilutie. Pajamäen kohdalla voi aistia vanhan metsän harrasta tuunnelmaa, Talinrannassa pilkottaa meri. Munkkivuoren kupeessa tie muuttuu jälleen metsäiseksi – vaikkei puita olisi sen enempää kuin talojen peittämisen verran. Koko reitin keskiössä kumpuilevat rauhalliset, kauniit golfviheriöt – talvisin usein hiihtoladut.

    Tämä kuvailemani reitti pitäisi suojella kaikenlaiselta rakentamiselta ja tuhoamiselta tavallisten ulkoilijoiden, kävelijöiden ja hölkkääjien tarpeisiin. Vasta sitten koko aluetta voitaisiin mielestäni hyvällä syyllä kutsua Talin liikuntapuistoksi. Alue on yli puoli vuosisataa ollut suosittua ulkoilumaastoa ja suosio sen kun kasvaa lähialueiden lisärakentamisen myötä.

    Haloo: koko ajan saadaan lisätodisteita luonnon merkityksestä ihmisten terveydelle. Mutta  vähäiselläkin lisärakentamisella voidaan täysin pilata tämän alueen tarjoamat ympärivuotiset luontoelämykset jo lähitulevaisuudessa – jos tuijotetaan vain tiivistyvän kaupungin ihanteeseen, kaavaluonnoksiin ja Raide-jokerin aiheuttamiin ”paineisiin.”

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.