Missä raha makaa?

19.1.2018

Viimeisten viikkojen aikana olemme käyneet Big Roomissa aktiivista keskustelua 20/80kohteista. Seuraavaksi hiukan avaan, mitä 20/80kohteilla tarkoitetaan ja miksi ne nähdään tärkeänä. Useimmat tietävät, että puhutaan niin sanotuista kriittisistä kohteista, joiden suunnitteluun on erityisesti kehitysvaiheessa panostettava – mutta mistä nimi 20/80? Asiaa voidaan kuvata esimerkiksi niin, että kaikki Raide-Jokerin 25 kilometrin matkalle sijoittuvat kohteet laitetaan samaan säkkiin. Kriittiset kohteet vievät säkistä tilaa vain noin 20 %, mutta niihin sitoutuvat kustannukset voivat olla jopa 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

 

Hankkeen 20/80kohteet ovat tyypillisesti sellaisia, että niillä on suuri vaikutus myös muuhun projektin toteutukseen. Tietyssä kohteessa voi olla esimerkiksi laajoja rajoitteita rakentamisajan suhteen, jolloin kohteen aikataulutus vaikuttaa merkittävästi koko hankkeen työvaiheistukseen. Tai kohteessa voidaan poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi joutua tekemään yhden tekniikkalajin töissä erityisiä teknisiä ratkaisuja, jotka väistämättä vaikuttavat myös kohteen muiden tekniikkalajien töiden suunnitteluun. Kohde voi myös sijaita paikassa, jossa sillä on lukuisia liittymäpintoja esimerkiksi muihin rakennushankkeisiin, jolloin tiivis vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on kriittisessä roolissa suunnittelu- ja toteutusrajapintojen määrittämisessä.

 

Osa havaituista 20/80kohteista on sellaisia, että niiden kriittisyys on helppo havaita ilman erityistarkasteluja. Tyyppiesimerkki tällaisesta kohteesta on Huopalahden aseman alikulku. Uuden pikaraitiotien pitäisi kulkea samasta joukkoliikenteen käytössä olevasta alikulusta, missä bussit liikennöivät nykyisinkin. Alikulkuun mahtuu tällä hetkellä kaksi kaistaa, ja jatkossa siellä pitäisi olla pysäkit sekä linja-autoille että raitiovaunulle. Harmi vain, että näiden kahden kulkuvälineen pysäkit sijaitsevat eri korkeuksilla – eri kulkumuodot eivät siis voi käyttää samaa pysäkkiä. Lisäksi haasteita on alikulun korkeuden kanssa, sillä raitiotien ajolanka ei mahdu nykyiseen alikulkuun. Ja jos katua madalletaan, niin hyvin nopeasti tulee vastaan esimerkiksi iso hulevesiviemäri, joka on kriittinen osa mm. rautatien kuivatusjärjestelmää. Kolmas ongelma on ylipäätään tilan ahtaus rakentamisvaiheessa – miten työn aikana voidaan järjestää bussien kulkeminen tunnelista ja varmistaa turvallinen ja esteetön kulku kaikille junia ja busseja käyttäville kaupunkilaisille?

 

Tunnistettujen kohteiden joukossa on kuitenkin myös sellaisia kohteita, joita ei heti ensimmäisenä arvaisi sijoittaa 20/80kohteiden listalle. Useimmiten näiden kohteiden haasteet sijaitsevat maan alla näkymättömissä. Yksi sellainen kohde on Viikinkaari, jossa ratalinjan alle sattuu sijoittumaan kasapäin erilaisia putkia ja johtoja. Samalle alueelle pitäisi rakentaa paalulaattaa, joten kaikki putket ja johdot joudutaan siirtämään pois paalutuksen tieltä. Paalutus itsessään aiheuttaa tärinää, joka puolestaan vaikuttaa vieressä sijaitsevan yliopiston herkkien mittalaitteiden toimintaan. Samat mittalaitteet on huomioitava myös lopullisessa teknisessä ratkaisussa, jotta valmiin raitiotien tärinän ja magneettikentän aiheuttamat häiriöt pysyvät kurissa. Ja kun kohde vielä sijaitsee ahtaalla katualueella, niin rakentamisen vaatimat työnaikaiset liikennejärjestelytkin tuovat oman mausteensa toteutuksen suunnitteluun.

 

20/80kohteiden tunnistamisessa ja analysoinnissa on hyödynnetty projektin eri osapuolien asiantuntemusta. Suunnittelijat ovat jo ennen toteuttajan valintaa tunnistaneet omalta osaltaan ratalinjalle sijoittuvia kriittisiä kohteita, ja nyt näitä tietoja on päivitetty hyödyntäen toteuttajaosapuolten osaamista ja paikallistuntemusta. 20/80kohteiden tunnistaminen on projektin onnistumisen kannalta tärkeää, jotta osaamme kohdentaa kehitysvaiheen työpanoksen oikein. Kehitysvaiheessa tärkein tavoitteemme on laskea hankkeelle sellainen tavoitekustannus, johon kaikki allianssin osapuolet voivat sitouta. Koska iso osa kustannuksista sitoutuu 20/80kohteisiin, on näiden kohteiden suunnittelua vietävä tavallisia kohteita pidemmälle, jotta pystymme luotettavasti arviomaan kohteen toteuttamiskustannukset ja tarvittavat riskivaraukset.

 

Katja Pekkanen
Kirjoittaja toimii Raide-Jokeri-allianssin projektipäällikkönä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.