Usein kysyttyä

Yleistä Raide-Jokerista
 

Mikä on Raide-Jokeri?

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Se korvaa runkolinjan 550 eli niin sanotun Bussi-Jokerin.

Miksi Raide-Jokeri rakennetaan?

Runkolinjan 550 siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Linjalla on päivittäin yli 30 000 matkustajaa, ja linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina. Raide-Jokerin vaunuun mahtuu 2–3 kertaa enemmän matkustajia kuin telibussiin. Raide-Jokeri parantaa myös poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelutasoa. Se edistää myös uusien asuntojen ja palveluiden rakentamista nopean raideyhteyden varteen.

Mistä Raide-Jokeri kulkee?

Raide-Jokeri kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550 eli Bussi-Jokerin reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. Pitäjänmäestä eteenpäin ratalinja kulkee suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Laajalahden ja Otaniemen kautta Keilaniemeen.

Raide-Jokerin reitti ja pysäkit

Onko Raide-Jokeri yhtä hidas kuin nykyiset raitiovaunulinjat?

Raide-Jokeri on nykyisiä raitiovaunulinjoja nopeampi. Raide-Jokeri kulkee pääosin omalla väylällään erillään muusta liikenteestä, jolloin esimerkiksi ruuhkat eivät hidasta se kulkua. Liikennevaloetuuksien ansiosta sille ei tule ylimääräisiä pysähdyksiä risteyksissä. Nopeaa kulkua edistää myös se, että pysäkit ovat harvemmassa kuin muilla raitiolinjoilla – Raide-Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli on noin 800 metriä. Tavoitteena on noin 25 km/h keskimääräinen matkanopeus. Se on huomattavasti korkeampi kuin Helsingin kantakaupungin ratikan 14–15 km/h matkanopeus.

Millaisilla raitiovaunuilla Raide-Jokerin linjaa liikennöidään?

Raide-Jokeria liikennöidään korkealuokkaisilla, kahteen suuntaan ajettavilla pikaraitiovaunuilla. Matalalattiaisiin vaunuihin on helppo nousta, niissä on ilmastointi ja ovet molemmin puolin vaunua. Vaunuissa on 76 istumapaikkaa ja 180 seisomapaikkaa. Vaunut ovat 34 metriä pitkiä, ja niiden pituus on jatkettavissa 44 metriin. HKL tilaa Transtech Oy:lta yhteensä 29 vaunua Raide-Jokeri-linjan liikennöintiin. Vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. Niiden kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa.

Aiheuttaako Raide-Jokeri melua?

Nykyaikaiset raitiovaunut ovat varsin hiljaisia eivätkä häiritse ympäristöä melulla. Vaunujen sähkömoottori on erittäin hiljainen eikä pyöristäkään tule juuri ääntä. Bussien korvaaminen raitiovaunuilla itse asiassa vähentää liikenteen melua.

Paljonko Raide-Jokerin rakentaminen maksaa?

Raide-Jokerin rakentamisen kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa. Espoon osuus kustannuksista on 67 miljoonaa euroa ja Helsingin osuus 124 miljoonaa euroa. Valtio osallistuu kustannuksiin 84 miljoonalla eurolla.

Hankesuunnitelmaan sisältyy lisäksi sellaisia katuympäristön muutoksia, jotka on ollut suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Osa muutoksista on myös välttämätöntä toteuttaa ennen Raide-Jokerin rakentamista. Muutostöiden kustannuksiksi on alustavasti arvioitu 25 miljoonaa euroa, joka jakaantuu Helsingin, Espoon ja valtion kesken.

Milloin radan rakentaminen alkaa?

Alustavan arvion mukaan radan rakentaminen alkaa alkuvuonna 2019.

Raide-Jokerin Espoon osuudesta
 

Miten Laajalahden kohdalla on päädytty esitettyyn linjausvaihtoehtoon?

Laajalahden kohdalla on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 raitiotien linjaus kulkee Turunväylän yli sillalla, kääntyy siitä länteen jatkaen Kurkijoenpuiston reunaa pitkin ja Kurkijoentielle tultaessa kääntyy itään. Tässä vaihtoehdossa raitiovaunut kulkevat noin 300 metriä Kurkijoentietä pitkin, jonka jälkeen Kehä I ylitetään sillalla. Vaihtoehdossa 2 Turunväylän ylityksen jälkeen linjaus kaartaa itään Lumivaarantien varrella olevan asuinalueen pohjoispuolta ja jatkaa Kehä I:n ali tunnelilla.

Raide-Jokerille pyritään rakentamaan linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla palvelee linjan varren asukkaita, työntekijöitä ja muita liikkuja, kuitenkin niin, että linjaus pysyy ”sulavana”, jotta Raide-Jokerin matka-nopeus pysyy hyvänä. Tavoitteena on, että matkanopeus pysähdyksineen olisi 25 km/h.

Pysäkki mahdollisimman lähellä Laajalahden painopistettä palvelee laajalahtelaisia parhaiten. Tarkastelussa yhtenä keskeisenä valintakriteerinä oli asukasmäärä pysäkin läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1 asuu 600 metrin etäisyydellä pysäkistä tällä hetkellä noin 2 300 laajalahtelaista ja vaihtoehdossa 2 noin 1 100.

Raide-Jokeri on osa laajempaa suunnittelukokonaisuutta. Kehä I:n tiesuunnitelmassa esitetään Kurkijoentien liittymän sulkemista. Tämä vähentää henkilöautoliikennettä Kurkijoentiellä ja samalla vaikuttaa nykyisiin bussireitteihin, jotka käyttävät kyseistä liittymää. Raide-Jokerin vaihtoehto 1 mahdollistaa HSL:n toiveiden mukaisesti bussit samalle reitille raiteiden kanssa, ja näin alueen joukkoliikenteen palvelutaso saadaan jatkossakin säilymään hyvänä. Vaihtoehto 2 ei mahdollista bussien liittymistä Kurkijoentielle mm. korkeuserojen takia.

Raide-Jokerin myötä kevyen liikenteen turvallisuus ei myöskään heikkene, pikemminkin turvallisuus paranee, kun osa kadulla nyt kulkevista busseista korvautuu raitiovaunuilla.

Laajalahden pohjoisreunalla olevan ”puiston” tuhoutumista on myös pelätty. Tuon puistikkoalueen koko on noin 80 000 m², josta Raide-Jokerin noin 8 m leveä kulku-ura varaisi noin 3 000 m² ja mahdollinen varikko noin 5 000 m² eli yhteensä korkeintaan 10 % pohjoispuolisten puistojen pinta-alasta. Yleiskaavassa Laajalahden Turunväylän puoleinen reuna on esitetty asumiseen (A) ja työpaikka-alueeksi (TP). Lainvoimaisessa asemakaavassa kyseiselle kohdalle on esitetty urheilukenttä.

Voisiko raitiotie kulkea Laajalahdessa Turvesuontien ja Kirvuntien kautta keskustaan?

Ratkaisua on pohdittu suunnittelutyön yhteydessä, mutta siihen liittyy kuitenkin eräitä näkökohtia, joiden takia se ei sovi Raide-Jokerin linjaukseksi:

Kehä I:n ylitys Turvesuontielle on erittäin monimutkainen sen jälkeen kun kyseiseen kohtaan tulee autoliikenteelle eritasoliittymä. Samasta syystä myös liittyminen Turvesuontielle olisi vaikeaa. Turvesuontiellä on niin paljon autoliikennettä, että Raide-Jokerille tulisi löytää oma kulku-ura autoliikenteen viereltä. Kirvuntiellä taas liikuttaisiin noin 600 metriä autoliikenteen kanssa samalla väylällä, mikä on hidasta ja raitiovaunun aikataulussa pysymisen kannalta riski (Kurkijoentiellä liikutaan vastaavalla tavalla 300 metriä). Lisäksi tuo ehdotettu koukkaus pidentäisi kokonaisuutena Raide-Jokerin linjan pituutta ja lisäisi matka-aikaa. Linjauksen suunnittelussa tasapainoillaan kokonaismatka-ajan ja käyttäjien pysäkkietäisyyksien välillä. Kurkijoentien kautta kuljettaessa tuo tasapaino on parempi.

Miksei raiteita sijoiteta Kehä I:n kaistojen tilalle?

Teknisesti raiteiden sijoittaminen Kehän reunoille ei ole mahdollista, koska Maarinsolmun kohdalla Kehän ylittäminen eritasossa ei onnistu ja näin vilkkailla väylillä ei voi olla tasoylitystä. Käyttäjien kannalta olisi myös huono ratkaisu jakaa kulkusuunnat ja pysäkit kauas toisistaan. Raide-Jokeri veisi tällä ratkaisulla myös kokonaisuutena enemmän tilaa. Lisäksi Kehä I on valtion hallinnoima maantie. Tieliikennelaki ei salli tiealueelle sijoitettavan paikallista liikennettä palvelevaa raitiotieliikennettä.

Voisivatko raiteet sijaita Ravitiellä kadun eteläpuolella?

Asiaa on tutkittu, mutta Perkkaantien ja Ravitien liittymässä olevan voimalaitosrakennuksen suojaetäisyyden ja liittymän muodon takia raitiotien liittyminen Perkkaantieltä ravitien eteläpuolelle ei onnistu. Toisekseen tällöin ajoneuvoliikenne tulisi hyvin lähelle tontteja. Asumismukavuuden kannalta raitiotie on suositeltavampaa sijoittaa lähemmäs asutusta, koska se on hiljaisempaa, siitä ei tule päästöjä ja sen liikennöintiajat ovat rajalliset. Autoliikennettä on ympärivuorokauden.

Missä ja milloin Raide-Jokerin linjauksesta tehdään päätös? Miten asukkaat voivat vaikuttaa päätökseen?

Radan linjaus on esitetty hankesuunnitelmassa, jonka Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot hyväksyivät kesäkuussa 2016.

Jotta raitiotie voidaan toteuttaa hankesuunnitelman mukaisesti, muutetaan tarvittavilta kohdin asemakaavoja.  Virallisesti suunnitelma tulee nähtäville ja lausuttavaksi asemakaavamuutosten ja katusuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Molemmissa prosesseissa pidetään myös asukastilaisuudet.

Asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 14 tai 30 päivää. Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteensä suunnitelmasta. Kaavaehdotus on nähtävillä 14 tai 30 päivää. Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää muistutuksen. Katusuunnitelmat ovat nähtävillä 2 viikkoa, jonka aikana asianomaiset voivat jättää muistutuksia suunnitelmasta. Sekä kaava- että katusuunnitelmaprosessiin kuuluu myös asukastilaisuudet.