Usein kysyttyä

Yleistä Raide-Jokerista
 

Mikä on Raide-Jokeri?

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Se korvaa runkolinjan 550 eli niin sanotun Bussi-Jokerin 2020-luvun alussa.

Miksi Raide-Jokeri rakennetaan?

Runkolinjan 550 siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien kuljettamisen tulevaisuudessa. Linjalla on päivittäin lähes 40 000 matkustajaa, ja linjan bussit jonoutuvat ruuhka-aikoina. Raide-Jokerin vaunuun mahtuu 2–3 kertaa enemmän matkustajia kuin tavallista bussia suurempaan telibussiin. Raide-Jokeri parantaa myös poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelutasoa. Lisäksi se edistää uusien asuntojen ja palvelujen rakentamista nopean raideyhteyden varteen.

Milloin Raide-Jokeri valmistuu?

Linja valmistuu 2020-luvun alkupuolella. Aikataulu tarkentuu allianssin kehitysvaiheessa vuoden 2018 aikana.

Paljonko Raide-Jokerin rakentaminen maksaa?

Raide-Jokerin rakentamisen kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa huhtikuun 2015 hintatasossa. Raide-Jokeri saa valtionavustusta 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista. Valtionavustus on enintään 84 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmaan sisältyy lisäksi sellaisia katuympäristön muutoksia, jotka on ollut suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Osa muutoksista on myös välttämätöntä toteuttaa ennen Raide-Jokerin rakentamista. Muutostöiden sekä mahdollisen yhdysraiteen kustannuksiksi on alustavasti arvioitu noin 36 miljoonaa euroa. Lisäksi projektin yhteydessä tullaan mahdollisesti toteuttamaan varikot, joiden hinnaksi on arvioitu noin 64 miljoonaa euroa.

Ketkä ovat mukana hankkeessa?

Raide-Jokeri-linja toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena.

Rakentamisprojektia johtaa johtoryhmä, jossa on edustajia Helsingistä, Espoosta ja HSL:ltä. Johtoryhmä päättää omistajan toimintaan liittyvistä asioista, kuten hankkeen laajuuden muutoksista sekä toteutussuunnitelman hyväksymisestä.

Radan toteuttamista varten on perustettu projektiryhmä, joka toimii Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) yhteydessä. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus, Espoon kaupunkitekniikan keskus ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus vastaavat Raide-Jokeri-linjan edellyttämästä katusuunnittelusta, erilliskohteista ja liittyvien hankkeiden koordinoinnista sekä Raide-Jokeriin liittyvästä kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta.

Johtoryhmä päätti joulukuussa 2016, että Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla. Allianssikumppaneiden kilpailutukset ovat parhaillaan käynnissä. Allianssia tulee johtamaan sopimusosapuolten muodostama allianssin johtoryhmä, ja HKL:n yhteydessä toimiva projektiryhmä tulee osaksi allianssia.

HSL, Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus vastaavat omilla vastuillaan olevista viranomaistehtävistä ja tukevat projektia.

Raide-Jokerin projektiorganisaatio >>
Raide-Jokerin päätöksenteko >>
Allianssi >>

Raide-Jokeri-linja toteutetaan soveltaen allianssimallia. Mitä se tarkoittaa?

Allianssimallissa eri osapuolet, eli tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat, yhdistetään yhdeksi organisaatioksi. Osapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä jakaen riskit ja hyödyt. Kaikki sopimusosapuolet noudattavat toiminnassaan avoimuutta ja pyrkivät aitoon yhteistyöhön siten, että kaikki voittavat tai häviävät yhdessä. Allianssimallin kaupallinen malli yhdistää kaikkien osapuolien tavoitteet yhdeksi, jolloin ei synny intressiristiriitoja.

Raide-Jokeri-allianssissa tilaaja, eli Helsingin ja Espoon kaupungit, kilpailuttaa ensin suunnittelijat yhtenä ryhmittymänä ja tämän jälkeen toteuttamisesta vastaavat urakoitsijat ja muut järjestelmätoimittajat toisena ryhmittymänä, jonka jälkeen tilaaja muodostaa valittujen palveluntuottajien kanssa yhden yhteisen allianssin.

Projektiallianssi toteutetaan kehitys- ja toteutusvaiheina. Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet kehittävät ja suunnittelevat hankeen ja sen toteutustavan. Tämän jälkeen tilaaja tekee investointipäätöksen ja päättää siirtymisestä toteutusvaiheeseen. Raide-Jokerin kehitysvaihe alkaa loppuvuonna 2017 ja kestää noin vuoden. Tämän jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen arviolta vuoden 2019 alussa.

Lue lisää allianssimallista >>

Reitti ja pysäkit

Mistä Raide-Jokeri kulkee?

Raide-Jokerin reitti ja pysäkit. Avaa isompi kuva (pdf)

Raide-Jokeri kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550 eli Bussi-Jokerin reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. Pitäjänmäestä eteenpäin ratalinja kulkee suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Laajalahden ja Otaniemen kautta Keilaniemeen.

Mikä on Raide-Jokerin pysäkkiväli ja mihin se perustuu?

Keskimääräinen pysäkkiväli on 800 metriä. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa (alustava yleissuunnitelma ja hankesuunnitelma) on tarkkaan haettu optimaalista ratkaisua pysäkkien sijainnille, jotta pysäkit palvelisivat mahdollisimman suurta matkustajamäärää, mutta mahdollistaisivat silti riittävän nopean matka-ajan.

Miten vaihdot bussin, junan, metron ja Raide-Jokerin välillä järjestetään?

Raide-Jokerin suunnittelussa vaihdot on huomioitu erityisesti juna- ja metroliikenteen ja säteittäisten pääväylien vaihtopaikoissa. Nykyistä poikittaista Jokeri-bussi-linjaa käytetään paljon vaihtamiseen. Siksi vaihtamisen helppouteen kiinnitetään Raide-Jokerin suunnittelussa erityistä huomiota.

Tuleeko pysäkeille pyöräpysäköintimahdollisuus?

Kaikilla pysäkeillä varaudutaan pyörien liityntäpysäköintiin ja pysäkeille suunnitellaan hyvät pyöräily-yhteydet.

Liikennöinti

Miten Raide-Jokeri eroaa nykyisistä raitiolinjoista?

Raide-Jokeri on nykyisiä raitiovaunulinjoja nopeampi. Se kulkee pääosin omalla kaistallaan erillään muusta liikenteestä, jolloin esimerkiksi ruuhkat eivät hidasta sen kulkua. Liikennevaloetuuksien ansiosta Raide-Jokerille ei tule ylimääräisiä pysähdyksiä pysäkkien välillä. Nopeaa kulkua edistää myös se, että pysäkit ovat harvemmassa kuin muilla raitiolinjoilla – Raide-Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli on noin 800 metriä. Tavoitteena on noin 25 km/h keskimääräinen matkanopeus, joka sisältää myös pysäkeillä pysähtymiset. Se on huomattavasti korkeampi kuin Helsingin kantakaupungin ratikan 14–15 km/h keskimääräinen matkanopeus.

Millaisia matka-aikoja Raide-Jokeriin liittyy?


Raide-Jokerin matka-aikoja. Avaa isompi kuva (pdf)

Keskeisiä matka-aikoja:

  • Keilaniemi - Otaniemi ~ 3,5 min
  • Otaniemi - Leppävaara ~ 13 min
  • Leppävaara - Huopalahden asema ~ 13 min
  • Huopalahden asema - Oulunkylän asema ~ 15 min
  • Oulunkylän asema - Viikin tiedepuisto ~ 6 min
  • Viikin tiedepuisto - Itäkeskus ~ 10 min
Kuinka paljon Raide-Jokerilla on ennustettu olevan käyttäjiä?

Raide-Jokerilla on vuonna 2025 ennustettu olevan 88 000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Vuoden 2040 matkustajamääräennuste arkivuorokaudelle on 102 000 matkustajaa. Nykyisin bussilinjalla 550 matkustaa noin 40 000 henkeä vuorokaudessa.

Raide-Jokerin maksiminopeus on 70 km/h. Eikö ole vaarallista ajaa niin kovaa?

Nopeus sovitetaan muun liikenteen rytmiin. 70 km/h nopeutta voidaan ajaa vain sellaisilla alueilla, joilla raitiotie on erillään muusta liikenteestä. Näitä rataosuuksia ovat Viikintie, Maaherrantie sekä Kehä I:n varsi Espoossa. Lisäksi pitkät pysäkkivälit mahdollistavat nopeuden nostamisen.

Mikä on ratikoiden liikennöintintiaika ja vuoroväli?

Liikennöintiajaksi on suunniteltu klo 4.30–01.00. Vuoroväli arkisin ruuhka-aikaan (klo 6.30–9.30) on 5 min, yöllä (klo 21.00–01.00) 20 min ja muina aikoina 10 min. Viikonloppuisin pikaratikat kulkevat päivällä (klo 10.00–19.00) 10 min välein sekä aamulla ja yöllä (klo 5.00–10.00 ja klo 19.00–01.00) 20 min välein.

Liikennöintiajat ja vuorovälit ovat viitteellisiä ja ne tarkentuvat vielä. Liikennöintiaikoihin ja vuoroväleihin vaikuttavat päivittyvät ennusteet Raide-Jokerin varrella asuvien asukkaiden määrästä sekä joukkoliikenteen käytön yleiset ennusteet. Vuorovälit riippuvat myös joukkoliikenteen palvelutasoa koskevista yleisistä linjauksista, joihin vaikuttavat yhteiskunnan ja siten liikkumisen muutokset kuten esim. palveluiden käytön muutokset, digitalisaatio ja työskentelyn muutokset.

Kuinka montaa bussia ratikka vastaa kapasiteetiltaan?

Vaunuihin mahtuu 2–3 kertaa enemmän matkustajia kuin tavallisia busseja suurempiin telibusseihin.

Saavatko autot ajaa raitiotieradalla?

Autot saavat ajaa raitiotieradalla silloin, kun rata on rakennettu sekaliikennekaistaksi. Sekaliikennekaistaa on koko Raide-Jokeri-radan pituudella yhteensä noin 1,9 km. Sekaliikennekaistoilla käytetään ajoradan pinnan tasoon upotettua urakiskoa, joka mahdollistaa radan päällä ajamisen.

Rakentaminen

Milloin radan rakentaminen alkaa?

Alustavan arvion mukaan radan rakentaminen alkaa alkuvuonna 2019.

Aiheuttavatko rakennustyöt vaaratilanteita tai haittaa ympäristölle?

Rakennustyöalueet suunnitellaan turvallisiksi ja helppokulkuisiksi. Ympäristölle tulevat haitat (esim. työmaan aiheuttama melu ja pöly) minimoidaan.

Estävätkö rakennustyöt liikenteen kulkua?

Työnaikaisten liikennejärjestelyjen sujuvuuteen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Koko 25 kilometrin matkalle tulee kuitenkin monenlaisia järjestelyjä ja joillain alueilla liikennettä saatetaan joutua siirtämään myös kiertotielle.

Kulkeeko bussilinja 550 Raide-Jokeri-radan rakentamisen aikana?

Kyllä kulkee. Raide-Jokeri rakennetaan pääosin nykyisen kadun viereen, jolloin bussilinjaa voidaan ainakin osin liikennöidä samalla reitillä kuin nyt. Joissakin kohdissa Raide-Jokeri-linja kulkee eri reittiä kuin bussilinja, jolloin rakentamisella ei ole vaikutusta bussiliikenteeseen. Paikoin bussi joutuu ajamaan kiertoreittiä.

Haasteellisinta rakentamisaikainen liikennöinti on Eliel Saarisen tiellä, jonne ei kapeuden vuoksi ole mahdollista toteuttaa rinnakkaista työmaan aikaista katua. Vantaanjoen suuntaisen viherkäytävän läpi kulkevalle Maaherrantielle ole myöskään ole mielekästä rakentaa työmaan aikaista rinnakkaiskatua. Eliel Saarisen tien ja Maaherrantien vuoksi linjaa 550 ei voida liikennöidä yhtenäisenä rakentamisen aikana. Työnaikaisia liikennejärjestelyjä tarkennetaan allianssin kehitysvaiheen aikana vuonna 2018.

Onko kaivauksilla haitallisia vaikutuksia maan alla kulkeviin putkiin ja kaapeleihin?

Rakennettavalla alueella on todella paljon putkia, johtoja ja kaapeleita, jotka siirretään pois raitiotien alta. Putkisiirrot toteutetaan niin, että vaikutukset asukkaisiin minimoidaan.

Tehdäänkö rakennustöitä öisin?

Yötöitä tehdään silloin kun se on perusteltua. Meluavista yötöistä tiedotetaan erikseen.

Mistä ja milloin saa tietoa rakentamisvaiheen poikkeusliikennejärjestelyistä?

Tietoa päivitetään mm. Raide-Jokerin nettisivuille ja sosiaalisen median kanaviin. Tiedot poikkeusliikennejärjestelyistä tarkentuvat rakentamisen suunnittelun yhteydessä projektin kehitysvaiheessa vuonna 2018 sekä rakentamisen aikana.

Raide-Jokeri ja ympäristö

Aiheuttaako Raide-Jokeri melua?

Nykytason melu aiheutuu pääasiassa autoliikenteestä eikä raitioliikenne tuo siihen merkittävää lisäystä. Raitioliikenteestä voi kuitenkin syntyä melua esim. kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Vaihteet pyritään sijoittamaan niin, että vaihteiden yliajosta aiheutuva meluhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Mahdollista kaarrekirskuntaa vältetään käyttämällä ratalinjalla mahdollisimman loivia kaarteita.

Runkomelulla tarkoitetaan maaperän kautta rakennukseen syntyvää värähtelyä, joka muuttuu ääneksi. Runkomelua voidaan torjua asentamalla vaimentavia mattoja herkkiin kohteisiin.

Lisää aiheesta:

Hankesuunnitelma s. 63 ->
Raide-Jokerin liikennemeluselvitys, Espoo

Aiheuttaako Raide-Jokeri tärinää?

Tärinälle alttiit paikat on selvitetty ja niihin suunniteltu tärinän vaimennustoimenpiteet. Radan perustamista paalulaatalla pidetään tehokkaimpana tärinäntorjuntakeinona. Raiteet tullaan riskialttiimmilla pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla perustamaan paalulaatoilla tai massanvaihdon varaan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, ratarakennetta vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla riskiä asumismukavuuteen vaikuttavasta tärinähaitasta ei ole tai haitta on olematon.

Rakentamisen aikaisiin paalutus- ja louhintatärinän vaikutuksiin kiinnitetään huomiota siten, ettei ympäristölle aiheuteta kohtuutonta haittaa.

Lisää aiheesta:

Hankesuunnitelma s. 64 ->

Aiheuttaako Raide-Jokeri sähkömagneettista säteilyä?

Raitiotie aiheuttaa tasasähkömagneettikenttiä, joita ei tyypillisesti esiinny luonnossa. Niillä voi olla vaikutusta herkkien laitteiden, kuten sairaaloiden ja tutkimuslaitosten mittalaitteiden toimintaan. Raide-Jokerin ajojohdinjärjestelmän magneettikentät eivät aiheuta suunnitelmien mukaan toteutettuna lähiympäristössä ihmisten tai eläinten terveydelle minkäänlaisia haittoja tai toimenpiteitä.

Saastuttaako Raide-Jokeri?

Päinvastoin. Raide-Jokerin myötä päästöt vähenevät merkittävästi. Hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän noin 85 %, typenoksidipäästöjen (NOx) noin 95 % ja partikkelipäästöjen (PM) noin 70 % Bussi-Jokeriin (linja 550) verrattuna. Raide-Jokeri lisää myös joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää yksityisautoiluliikennettä, jolloin autoliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja ilmansaasteet vähenevät. Raitiotie on lähipäästötön.

Laskeeko asunnon lähelle rakennettava rata asunnon arvoa?

Maailmalle toteutetut nykyaikaiset pikaraitiotiet osoittavat, että niin maan kuin asuntojenkin arvo raitiotien läheisyydessä nousee, sillä raitiotie tuo alueelle luotettavan liikkumisvälineen autoliikenteen verkon ruuhkautuessa kasvavissa kaupungeissa.

Kalusto

Millaisilla raitiovaunuilla Raide-Jokerin linjaa liikennöidään?

Raide-Jokeria liikennöidään korkealuokkaisilla, kahteen suuntaan ajettavilla pikaraitiovaunuilla. Matalalattiaisiin vaunuihin on helppo nousta, niissä on ilmastointi ja ovet molemmin puolin vaunua. Vaunuissa on 76 istumapaikkaa ja 180 seisomapaikkaa. Vaunut ovat 34,5 metriä pitkiä, ja niiden pituus on jatkettavissa 44 metriin. Raide-Jokerin vaunut valmistetaan Transtechin Otanmäen tehtaalla Kainuussa. Vaunut tilaa HKL, ja niiden kokonaiskustannus on enintään 95,2 miljoonaa euroa.

Saako Raide-Jokeri-vaunussa kuljettaa polkupyörää?

Polkupyörien kuljettamisesta ei ole tehty päätöksiä. Kuljettamisesta päätetään, kun Raide-Jokerin liikennöinnin aloitus on ajankohtaisempi. Jokaisella pysäkillä on varauduttu pyörien liityntäpysäköintiin.

Voiko Raide-Jokeri-vaunuilla ajaa muualla kuin Raide-Jokeri-linjalla?

Raide-Jokeri-linjan lisäksi kalustolla voidaan liikennöidä Helsingin kantakaupungin raitiotieverkolla sekä suunnitteilla olevilla uusilla pikaraitioteillä, kuten Kruunusilloilla.

Voiko kantakaupungin ratikoilla ajaa Raide-Jokeri-linjalla?

Koska Raide-Jokerin kalusto on ajettavissa vaunun molemmista päistä ja ovet aukeavat molemmin puolin vaunua, ei uudelle linjalle rakenneta kääntösilmukoita vaan pääteterminaalit. Ilman kääntösilmukoita kantakaupungin ratikat eivät pysty kääntymään eivätkä siksi liikennöimään uudella linjalla.

Missä Raide-Jokerin vaunuja huolletaan ja säilytetään? Aiheutuuko huoltotöistä haittaa ympäristölle?

Raide-Jokerin varikkoselvityksessä on tutkittu kahta eri varikkovaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Raide-Jokerilla olisi vain yksi päävarikko joka sijaitsee rataosan itäpäässä Roihupellon metrovarikon vieressä, nykyisellä bussivarikkoalueella. Toisessa vaihtoehdossa varikkoja olisi kaksi, Roihupellon päävarikko sekä sivuvarikko Laajalahden pohjoisreunassa.

Sivuvarikon päätarkoitus olisi tarjota säilytyspaikka seuraavan aamun lähdöille ja siellä tehtäisiin mm. päivittäiset siivoukset. Suurin osa vaunuista säilytettäisiin Roihupellon varikolla, jossa tehdään myös vaativimmat huoltotyöt. Laajalahden sivuvarikon rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä, sillä varikkovaihtoehtojen vertailutyö on kesken.

Varikolla tehtävät siivoustyöt ja huollot tehdään rakennuksen sisällä, jolloin työstä ei kantaudu melua. Valoa ei tule ympäristöön normaalia kaupunkivaloa enempää. Raitiovaunujen pesussa käytetään biologisesti hajoavaa, liuotteetonta pesuainetta, josta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä varikoiden työntekijöille.

Esteettömyys

Miten esteettömyys on huomioitu Raide-Jokerissa?

Tavoitteena on, että raitiovaunukalusto ja jalankulkuyhteydet pysäkeille ovat esteettömiä. Kaluston suunnittelussa tehdään käyttäjälähtöisiä esteettömyystestauksia, jotta esteettömyys saadaan huomioitua suunnitteluratkaisuissa mahdollisimman monipuolisesti. Vanhukset, lapsiperheet ja muut erityisryhmät kuten näkö- ja kuulovammaiset otetaan huomioon niin kaluston, pysäkkien kuin informaatiojärjestelmänkin suunnittelussa.

Raide-Jokerin Espoon osuudesta
 

Miten Laajalahden kohdalla on päädytty esitettyyn linjausvaihtoehtoon?

Laajalahden kohdalla on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 raitiotien linjaus kulkee Turunväylän yli sillalla, kääntyy siitä länteen jatkaen Kurkijoenpuiston reunaa pitkin ja Kurkijoentielle tultaessa kääntyy itään. Tässä vaihtoehdossa raitiovaunut kulkevat noin 300 metriä Kurkijoentietä pitkin, jonka jälkeen Kehä I ylitetään sillalla. Vaihtoehdossa 2 Turunväylän ylityksen jälkeen linjaus kaartaa itään Lumivaarantien varrella olevan asuinalueen pohjoispuolta ja jatkaa Kehä I:n ali tunnelilla.

Raide-Jokerille pyritään rakentamaan linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla palvelee linjan varren asukkaita, työntekijöitä ja muita liikkuja, kuitenkin niin, että linjaus pysyy ”sulavana”, jotta Raide-Jokerin matka-nopeus pysyy hyvänä. Tavoitteena on, että matkanopeus pysähdyksineen olisi 25 km/h.

Pysäkki mahdollisimman lähellä Laajalahden painopistettä palvelee laajalahtelaisia parhaiten. Tarkastelussa yhtenä keskeisenä valintakriteerinä oli asukasmäärä pysäkin läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1 asuu 600 metrin etäisyydellä pysäkistä tällä hetkellä noin 2 300 laajalahtelaista ja vaihtoehdossa 2 noin 1 100.

Raide-Jokeri on osa laajempaa suunnittelukokonaisuutta. Kehä I:n tiesuunnitelmassa esitetään Kurkijoentien liittymän sulkemista. Tämä vähentää henkilöautoliikennettä Kurkijoentiellä, vaikka kehän yli onkin suunnitteilla silta Laajalahden ja Ruukinrannan yli. Liittymän sulkeminen Kehä I:lle vaikuttaa nykyisiin bussireitteihin. Raide-Jokerin vaihtoehto 1 mahdollistaa HSL:n toiveiden mukaisesti bussit samalle reitille raiteiden kanssa, ja näin alueen joukkoliikenteen palvelutaso saadaan jatkossakin säilymään hyvänä. Vaihtoehto 2 ei mahdollista bussien liittymistä Kurkijoentielle mm. korkeuserojen takia.

Raide-Jokerin myötä kevyen liikenteen turvallisuus ei myöskään heikkene, pikemminkin turvallisuus paranee, kun osa kadulla nyt kulkevista busseista korvautuu raitiovaunuilla.

Laajalahden pohjoisreunalla olevan ”puiston” tuhoutumista on myös pelätty. Tuon puistikkoalueen koko on noin 80 000 m², josta Raide-Jokerin noin 8 m leveä kulku-ura varaisi noin 3 000 m² ja mahdollinen varikko noin 5 000 m² eli yhteensä korkeintaan 10 % pohjoispuolisten puistojen pinta-alasta. Yleiskaavassa Laajalahden Turunväylän puoleinen reuna on esitetty asumiseen (A) ja työpaikka-alueeksi (TP). Lainvoimaisessa asemakaavassa kyseiselle kohdalle on esitetty urheilukenttä.

Voisiko raitiotie kulkea Laajalahdessa Turvesuontien ja Kirvuntien kautta keskustaan?

Ratkaisua on pohdittu suunnittelutyön yhteydessä, mutta siihen liittyy kuitenkin eräitä näkökohtia, joiden takia se ei sovi Raide-Jokerin linjaukseksi:

Kehä I:n ylitys Turvesuontielle on erittäin monimutkainen sen jälkeen kun kyseiseen kohtaan tulee autoliikenteelle eritasoliittymä. Samasta syystä myös liittyminen Turvesuontielle olisi vaikeaa. Turvesuontiellä on niin paljon autoliikennettä, että Raide-Jokerille tulisi löytää oma kulku-ura autoliikenteen viereltä. Kirvuntiellä taas liikuttaisiin noin 600 metriä autoliikenteen kanssa samalla väylällä, mikä on hidasta ja raitiovaunun aikataulussa pysymisen kannalta riski (Kurkijoentiellä liikutaan vastaavalla tavalla 300 metriä ja liikennemäärä on pienempi). Lisäksi tuo ehdotettu koukkaus pidentäisi kokonaisuutena Raide-Jokerin linjan pituutta ja lisäisi matka-aikaa. Linjauksen suunnittelussa tasapainoillaan kokonaismatka-ajan ja käyttäjien pysäkkietäisyyksien välillä. Kurkijoentien kautta kuljettaessa tuo tasapaino on parempi.

Miksei raiteita sijoiteta Kehä I:n kaistojen tilalle?

Teknisesti raiteiden sijoittaminen Kehän reunoille ei ole mahdollista, koska Maarinsolmun kohdalla Kehän ylittäminen eritasossa ei onnistu ja näin vilkkailla väylillä ei voi olla tasoylitystä. Käyttäjien kannalta olisi myös huono ratkaisu jakaa kulkusuunnat ja pysäkit kauas toisistaan. Raide-Jokeri veisi tällä ratkaisulla myös kokonaisuutena enemmän tilaa. Lisäksi Kehä I on valtion hallinnoima maantie. Tieliikennelaki ei salli tiealueelle sijoitettavan paikallista liikennettä palvelevaa raitiotieliikennettä.

Voisivatko raiteet sijaita Ravitiellä kadun eteläpuolella?

Asiaa on tutkittu, mutta Perkkaantien ja Ravitien liittymässä olevan voimalaitosrakennuksen suojaetäisyyden ja liittymän muodon takia raitiotien liittyminen Perkkaantieltä ravitien eteläpuolelle ei onnistu. Toisekseen tällöin ajoneuvoliikenne tulisi hyvin lähelle tontteja. Asumismukavuuden kannalta raitiotie on suositeltavampaa sijoittaa lähemmäs asutusta, koska se on hiljaisempaa, siitä ei tule päästöjä ja sen liikennöintiajat ovat rajalliset. Autoliikennettä on ympärivuorokauden.

Raide-Jokerin Helsingin osuudesta

Miksi Maaherrantie pitää sulkea yksityisliikenteeltä?

Vilkas pikaraitiotieliikenne ja matkustajien vaihdot Oulunkylän asemalla pääradan ja Raide-Jokerin välillä eivät mahdollista autojen liikkumista raiteilla. Raide-Jokerin sujuvan kulun takia halutaan minimoida autoista mahdollisesti aiheutuvat häiriöt kaikilla niillä osuuksilla rataa, missä se on mahdollista.

Raide-Jokerin raitiovaunut tasaavat tarvittaessa Oulunkylän pysäkillä, mikä tarkoittaa, että ne seisovat pysäkillä, kunnes aikataulun mukainen lähtöaika pysäkiltä on saavutettu. Raitiovaunujen ohi ei voi ajaa niiden seistessä asemalla, joten tämä vaikeuttaisi autojen sujuvaa kulkua.

Raide-Jokerin kiskojen ja pääradan väliin suunniteltu pyöräilyn laatuväylä eli baana asettaa omat reunaehtonsa sille, kuinka leveäksi Maaherrantie kaiken kaikkiaan muodostuu ja miten kyseinen tila on jaettavissa.